Lataa PDF - Sitra

uudistuspolitiikan toinen välttämätön edellytys on ollut poliittisten päätöksentekijöiden
vahva sitoutuminen uudistuksiin. Julkisen talouden kriisin kärjistyttyä lamaksi hallinnon
uudistaminen sai vauhtia ja se hyväksyttiin yksimielisesti yli ideologisten rajojen.
Uudistuksilla oli selkeä poliittinen johto ja tuki. Julkisen talouden akuutin kriisin
helpottuessa ja julkisen velan pienentyessä poliittisten päätöksentekijöiden
uudistushalukkuus on laantunut. Poliittinen päätöksentekijä on joutunut järjestäytyneiden
ammatillisten intressiryhmien painostuksen kohteeksi, sillä järjestöt ovat kokeneet
hallinnon tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen tähdänneet uudistukset raskaina.
Henkilökuntaa on vähennetty, työtahtia kovennettu ja palkkakehitystä hidastettu.
Hallintouudistusten perusjuonne on tarkoittanut siirtymistä legalistisesta
hallintokulttuurista ja hallintokäsityksestä managerialistiseen ajattelumalliin. Sen
perusajatukset tulevat uudesta organisaatioteoriasta, jota on sovellettu ennen muuta
yksityisissä yrityksissä. Siinä painotetaan johtamista, taloudellisia hallintamalleja ja
kiihokkeita. Kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa tutkijat käyttävät siitä nimitystä
New Public Management. Termiä ei käytetä hallinnon kehittämisen diskurssissa, sillä se
hävittää käytännön sovellutusten moninaisuuden, kansalliset piirteet ja kansalliset
lähtökohdat. Suomeen se ei sellaisenaan myöskään sovellu, sillä niin omaperäiset taustat
Suomen uudistuksilla on ollut. 1980-luvulla käynnistetyt liikelaitosuudistus ja hallinnon
hajauttaminen ovat parhaita esimerkkejä kansallisesta traditiosta.
Suomalaisia hallintouudistuksia pidetään yleisesti onnistuneina. Virkamiehistö on
motivoitunut niihin, sillä julkisuus on pitänyt yllä mielikuvaa vanhakantaisesta
hallintobyrokratiasta. Myös hallinnon lainalaisuus ja virkamiesten kuuliaisuus ylempiä
hallintotasoja kohtaan ovat edesauttaneet uudistusten onnistumista. Kylmän sodan
päätyttyä Suomessa hyväksyttiin laajalti halu kiinnittyä Länsi-Eurooppaan ja omaksua
siellä vallitsevia toimintaperiaatteita ja malleja. Suomi on ollut aktiivinen omaksuja.
OECD:n ajamat hallinnon uudistusajatukset ovat osa suomalaista länsi-integraatiota ja
uusien ideoiden kierrätystä, soveltamista ja jalostamista meikäläisiin oloihin soveltuviksi.
Kyse on ollut muutoshalukkuudesta ja luovuuden soveltamisesta hallinnon alalla.
Oleellista suomalaisessa julkisen sektorin uudistuspolitiikassa on ollut joustavuus.
76