Lataa PDF - Sitra

erimielisyyden aiheisiin. Lipposen hallituksen ”tavoitteena on luoda tehtävien
edellyttämä, selväpiirteinen, alueiden omaleimaisuuden huomioon ottava aluehallinto.
Lääninhallitusten, piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen toimialoja ja tehtäviä
selkeytetään ja päällekkäisyydet poistetaan. Samalla vähennetään tuntuvasti
organisaatioiden määrää. Maakuntien liittojen toimintaa aluekehitysvastuullisina kuntien
yhteistoimintaorganisaatioina selkeytetään.”
Lipposen hallitukset jatkoivat kuntien valtionosuuksien leikkaamista (KM 1996: 16, 71-
74.) ja valtionosuusuudistusta. Vuonna 1996 kuntien kantokykyluokitus,
verotulotäydennys ja osuus kansaneläkkeiden lisäosakustannuksista poistettiin. Tasaus
perustui sen jälkeen veropohjaan eli laskennalliseen verotuloon, joka koostuu
kunnallisverosta, yhteisövero-osuudesta ja kiinteistöverosta laskettuna keskimääräisin
veroprosentein. Lisäksi hallitus selvitti valtion ja kuntien tehtäväjakoa, valmisteli uuden
valtionosuuslain (1147/96) (KM 1996: 16, 78-79) ja kokosi eri ministeriöiden
hallinnoimat valtionosuudet yhdeksi kokonaisuudeksi. Laissa säädettiin myös kuntien
verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta, joka korvasi vuoteen 1996 saakka
käytössä olleen kuntien kantokykyluokituksen. Hallitus jatkoi valtionosuuksien
leikkauksia niin, että vuonna 2002 valtionosuudet kattavat kansantalouden tilinpidon
mukaan koko kuntatalouden toimintamenoista noin 17 %.
Lipposen I hallituksen merkittävin hallintouudistus koski aluehallintoa. Läänien
lukumäärä vähennettiin 12:sta neljään ja valtion piiri- ja aluehallinto koottiin työvoimaja
elinkeinokeskuksiin (Stenvall 1999; Niemi-Iilahti ym. 2002). Uudistukset olivat
periaatteellisia, mutta lopputulosta on arvosteltu. Sen on sanottu syntyneen
”sattumanvaraisesti” ja muotoutuneen ”sirpalemaiseksi” ja ”pirstaleiseksi” (Koski 2003,
10-11). 51 Hallitus selvitytti kansaneläkelaitoksen kytkemistä valtioneuvoston ohjaukseen,
omistajaohjauksen keskittämistä ja keskushallinnon uudistamista, mutta mitkään näistä
hankkeista eivät toteutuneet. Hallitus otti kantaa hallinnon kehittämisen linjauksiin
51 Markku Temmes (2003, 237-239) pitää aluehallinnon uudistusta 1990-luvun toisena suurena
epäonnistuneena hallintouudistuksena.
64