Lataa PDF - Sitra

tavoitteena oli yksiportainen keskushallinto. Hallitus hyväksyi valtaosan Ojalan
ehdotuksista. 47 Uudistusten toteutus käynnistyi, mutta ei ongelmitta, sillä
keskushallinnosta ei tullut yksiportaista eikä maakuntiin luotua demokraattista hallintoa.
Markkinaehtoisten ratkaisujen soveltaminen kangerteli eikä valtionhallinnolle asetettu 5
%:n yleinen henkilöstösäästötavoite vaalikauden aikana toteutunut. Kuitenkin hallituksen
periaatepäätökset edustavat selkeää siirtymää Holkerin hallituksen
kansalaisnäkökulmasta talouspainotteiseen tuottavuus- ja taloudellisuusajatteluun.(Ks.
Temmes 1994, 66-67; Hyvinvointipalvelut – kilpailua ja… 1995.)
Hallitus sai aikaan merkittäviä tuloksia hallinnon kehittämisessä. Se jatkoi
liikelaitostamista ja yhtiöittämistä sekä lakkautti pääosan niin sanotuista
sektorisuunnittelujärjestelmistä. 48 Budjettijärjestelmän uudistuksen seurauksena budjetin
rakenne yksinkertaistettiin, budjetin keskistettyä valvontaa supistettiin ja ministeriöiden
roolia oman hallinnonalansa menojen toimeenpanijana vahvistettiin. 49 Hallitus lakkautti
keskusvirastoja, otti käyttöön ministeriöiden tulosohjauksen, vahvisti ammattijohtamista
ja antoi uuden kuntalain 1995, joka vahvisti kuntien itsehallintoa, joustavoitti
ministeriöiden toimialajakoa ja virastojen perustamista, siirsi virastojen perustaminen
asetustasolle ja ministeriöiden ja virastojen sisäisen organisoinnin työjärjestykseen,
määritti aluekehitysvastuun uusille vastaperustetuille maakuntien liitoille sekä selvitti
vaihtoehtoisten tuotantotapojen käyttöä julkisissa palveluissa.
Lipposen hallitukset
Tammikuussa 1995, muutama kuukausi ennen vaaleja, oppositiojohtaja Lipponen sanoi,
että ”nyt ei ole suurten lupausten vaan suurten uhrausten aika”. Se edellyttää julkisen
talouden leikkausohjelman tekemistä. 50 Hallinnon kehittämisen kannalta menojen
leikkaaminen sisälsi riskejä, sillä leikkausten pelättiin heikentävän etuuksia ja johtavan
47 Hallituksen päätös julkisen sektorin uudistamiseksi 1992 ja Valtioneuvoston periaatepäätös
toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi 1993.
48 Suunnittelujärjestelmätyöryhmä käsitteli 19 suunnittelujärjestelmää. Niistä 16 järjestelmää voidaan pitää
niin sanottuna sektorisuunnittelujärjestelmänä. Ks. KM 1985: 41, (Suunnittelujärjestelmien
arviointityöryhmän mietintö), 13. Ks. myös Tiihonen 1985a.
49 Pääosa siitä keskitetystä ja yksityiskohtaisesta budjetin ohjauksesta, jota kritisoitiin julkisuudessa,
purettiin. Ks. Tiihonen & Tiihonen 1990.
50 Suomen sosialidemokraatti 30.1.1995. ”On suurten uhrausten aika.”
62