Lataa PDF - Sitra

keskusvirastot (kouluhallitus, ammattikasvatushallitus, sosiaalihallitus ja
lääkintöhallitus). Niiden tilalle perustettiin kehittämiskeskuksia. Niiden roolia kuntien
vastuulle kuuluvan palvelutuotannon ohjauksessa ei mietitty riittävästi uudistusta
toteutettaessa, sillä siirtyminen tiukasta normi- ja budjettiohjauksesta ei-sitovaan
informaatio-ohjaukseen on erittäin periaatteellinen ja suuren luokan hallintouudistus.
Kehittämiskeskukset, samoin kuin kunnat informaatio-ohjauksen hyödyntäjinä, ovat
etsineet omaa rooliaan kauan. Uudistus ei ole tuottanut sellaisia tuloksia, joita siltä
odotettiin. 45
Ahon hallitus joutui Holkerin hallitukselta periytyvien kattamattomien julkisten menojen
edessä heti nimittämisensä jälkeen tekemään voimakkaita säästöpäätöksiä
valtiontalouden syöksykierteen pysäyttämiseksi. Sen oli kytkettävä hallinnon uudistukset
julkisen talouden tasapainottamiseen. Hallitus ilmoitti kohdentavansa menoja uudelleen,
kohottavansa julkisen toiminnan tuottavuutta, uudistavansa julkista hallintoa ja
tarkistavansa yksityisen ja julkisen sektorin tehtäväjakoa. Valtiovarainministeriö täsmensi
linjauksia heti vuonna 1992 keskipitkän aikavälin taloudellisessa arviossaan
painottamalla julkisen sektorin sopeuttamista, julkisen palvelutuotannon tehostamista,
hallinnon karsimista, rationalisointia, tulosohjausta, ostopalveluihin tukeutumista,
maksupolitiikan tehostamista, palvelumaksujen käyttöönottamista, nettobudjetointia,
yksityistämistä ja liikelaitostamista, tulosseurantaa ja henkilöstön määrän supistamista. 46
Ahon hallituksen merkittävin hallinnon kehittämishanke oli Pekka Ojalan johtama
keskushallinnon rationalisointi yksiportaiseksi keskushallinnoksi. (KM 1992: 28). Ojala
määritteli virastomuotoisen, liikelaitosmuotoisen ja yhtiömuotoisen toiminnan ja
organisaation periaatteet ja selvitti, mistä keskushallinnon tehtävistä voitaisiin kokonaan
luopua, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää alue- ja paikallishallintoon ja missä tehtävissä
voitaisiin soveltaa markkinamekanismeja (nettobudjetointi, ostopalvelut,
kilpailuttaminen, tilaaja-tuottaja-malli, käyttäjämaksut, palvelusetelit ja virastojen
voimavarojen mitoittaminen maksullisen palvelukysynnän mukaisesti). Ehdotusten
45 Kriittinen arvio kehittämiskeskuksista Temmes & Kalijärvi 2002.
46 Talouden näkymät ja talouspolitiikan linja vuoteen 1996, 44-47.
61