Lataa PDF - Sitra

perinteiset kollegiot korvattaviksi johtokunnilla. Kollegiot virastojen johtoorganisaatioina
periytyvät 1600-luvulta ja niitä on pidetty suomalaisen hallintotradition
kulmakivenä. Hallinnon poliittisen ohjauksen vahvistaminen kariutui aiemmin virastojen
kollegioihin, sillä niiden asema on määritelty hallitusmuodossa perustuslaillisesti.
Lakkauttamalla kollegiot Holkerin hallitus teki historiaa. (KM 1989:8.) Uudistuksen
perusteella keskusvirastoihin asetettiin johtokunnat, jotka nyttemmin on pääosaltaan
lakkautettu. Myöhemmissä arvioissa uudistusta pidetään yhtenä keskeisenä esimerkkinä
epäonnistuneesta hallintouudistuksesta (Temmes 2003, 235-236).
Liikelaitosten perustaminen ja sittemmin yhtiöittäminen ilmenee parhaiten
budjettirahoitteisen valtionhallinnon virkamiehistön lukumäärän muutoksessa. Kun
tällaisen henkilöstön määrä oli vuonna 1985 oli 213 000, vuonna 1999 luku oli 212 000,
mutta vuonna 1991 enää 146 000 ja vuonna 1996 122 000. Sittemmin se on pysynyt
tuolla tasolla.
Holkerin hallitus toteutti uudistukset rationaalisesti. Ministeri Kanerva ja hallinnon
kehittämisen ministerivaltiokunta valmistelivat uudistuksia sisältäneet periaatepäätökset 43
ja yleiset linjaukset (muun muassa selonteon eduskunnalle julkisen hallinnon
uudistamisesta) (Palvelevampaan hallintoon 1990) sekä budjetin liitteen hallinnon
kehittämisestä (Katsaus hallinnon kehittämiseen 1987). Kokoavin näistä oli vuonna 1991
eduskunnalle annettu selonteko. Siinä kuvattiin hallituksen toteuttamat uudistukset ja
linjattiin tulevia hankkeita. Uudistuksen jatkamisen tarvetta hallitus perusteli muun
muassa tilastoilla, jotka osoittivat jatkon välttämättömyyden. (Palvelevampaan hallintoon
1990.) Samat tilastot paljastivat tahtomattaan, että hallitus ei ollut juurikaan supistanut
hallintoa ja siinä mielessä tehostanut toimintaa. Kun julkisen toiminnan työllisten osuus
oli vuonna 1985 20,1 % työvoimasta, osuus vuonna 1990 oli 21,9 % ja vuonna 1991 jo
43 Esimerkiksi Valtioneuvoston päätös toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi 12.5.1988 ja
Valtioneuvoston päätös toimenpiteistä hallinnon palvelukyvyn parantamiseksi ja ohjauksen uudistamiseksi
9.3.1989.
57