Lataa PDF - Sitra

Lehdistöaineistossamme ilmenevän arvomaailman valossa Suomen nykyinen hyvä kilpailukyky on
varsin ymmärrettävä. Sekä Avussa että Suomen Kuvalehdessä ovat 1980-luvulta 2000-luvulle korostuneet
sellaiset arvot, jotka tukevat kilpailukykyä ja yhteiskunnan uudistumista – työ, suoriutuminen
ja muutosvalmiusarvot ovat olleet arvomainintojen kärjessä. Lehtien edustama arvomaailma
poikkeaa jossain määrin väestön 1990-luvulla vakaana pysyneestä arvomaailmasta, jossa säilyttämisarvot
turvallisuus ja yhdenmukaisuus ovat paljon keskeisempiä kuin median haastattelemien
ihmisten puheissa. Jos innovaatiokyvyn pohjana on muutosvalmius kokonaisuutena, sinänsä moniselitteinen
muutosvalmiusarvojen heikkeneminen median arvopuheessa 2000-luvulla voidaan tulkita
potentiaalisesti huolestuttavaksi oireeksi, vaikka itseohjautuvuusarvot ovatkin säilyttäneet keskeisyytensä.
Mikäli sosiaalinen pääoma on niin vakaa ja pysyvä asia kuin politiikan tutkijat esittävät, Suomen ja
muiden Pohjoismaiden kilpailukyvyn arvoperusta on kunnossa eikä syytä huoleen tässä suhteessa
ole. Mutta tosiasiassa emme voi tietää, kuinka pysyvä jonkin maan sosiaalinen pääoma tulevaisuudessa
on. Perhe- ja uskonnollisten arvojen nousu läntisissä teollisuusmaissa voidaan nähdä reaktiona
ylenmääräiseen yksilökeskeistymiseen, samoin Apu-lehdessä 2000-luvulla toteamamme muutokset
kohti hyväntahtoisuus- ja säilyttämisarvoja.
Ilmosen havainnot osoittavat, että sosiaalisen pääoman indikaattorimme toinen komponentti, yhdistysaktiivisuus,
ei ole heikkenemässä. Mutta kuinka on toisen komponentin, luottamuksen laita?
Missä määrin median voimakkaasti esillä pitämä yritysjohtajien rikollinen ahneus syö sitä luottamusta,
johon Pohjoismaiden kilpailukyky perustuu? Pitäisikö huolestua Dagens Industri -lehden
juuri julkaisemasta tutkimuksesta (Sundell 2003), jonka mukaan 7 kymmenestä ruotsalaisjohtajasta
ajattelee, että hänellä on samat eettiset arvostukset kuin henkilökunnalla; mutta vain 3 kymmenestä
työntekijästä katsoo, että johdolla ja henkilöstöllä on sama näkemys etiikasta? Vai onko tämä normaalia
eliitin ja tavallisten ihmisten välistä katsomuseroa?
30