Lataa PDF - Sitra

4 PÄÄTELMIÄ
Arvomuutos 1980-2000
Sisällönanalyysimme tulokset sopivat pääpiirteittäin yhteen niiden aikaisempien havaintojen kanssa,
joiden mukaan 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä tapahtui arvomurros individualistisempaan
suuntaan, mutta 1990-luvulla ei enää suurta muutosta.
Individualistiset arvot ovat säilyneet, osin vahvistuneetkin edelleen, eliitin arvopuheessa Suomen
Kuvalehdessä 1990-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä, mutta tavallinen suomalainen ihminen on alkanut
Avun arvopuheesta päätellen kaivata kiihkeän kilpailun vastapainoksi enemmän turvallisuutta
ja yhteisöllisyyttä kuin nykyinen yhteiskunta virallisesti tarjoaa. SK:n arvopuheesta keskeisiksi
hahmottuvat itseohjautuvuus- ja suoriutumisarvot ovat pitkälle Richard Sennettin (2002) kuvaaman
”joustavan kapitalismin” työn uuden järjestyksen arvoja. Apu-lehdessä 2000-luvulla näkyvä säilyttämisarvojen
korostus saattaa kuvastaa Sennettin viestiä: ”Tämän päivän kapitalismissa tarvitaan
syvempää yhteisöllisyyden tunnetta ja syvempää oman itsensä tuntemusta, sillä yhä useammat on
nyt tuomittu epäonnistumaan” (mt., 147). Pekka Hallberg, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti,
kirjoitti puolestaan vuonna 1998: ”Maassamme tarvitaan todellista yrittämistä sekä kaikille mukana
pysymisen turva, rakentavaa yhteisvastuun henkeä” (Hallberg 1998, 64).
Lehdistöaineistomme ei tue oletusta arvoyhtenäisyyden hajoamisesta ja on siinä suhteessa samansuuntainen
esim. EVAn (2003) raportin kanssa. Vaikka 1990-luvulla yhtenäisyys oli selvästi vähäisempää
kuin 1980-luvulla, 2000-luvulla polarisoituminen ei ole jatkunut, vaan on palattu kohti aikaisempaa.
Arvot ja kilpailukyky
Eri lähteisiin perustuva kansainvälinen vertailumme viittasi siihen, että taloudellinen kasvu liittyy
työteliäisyyttä ja suoriutumista korostavaan arvomaailmaan ja suureen sosiaaliseen pääomaan. Tämä
ei sinänsä ole lainkaan yllättävää. Ehkä yllättävin oli havaintomme, jonka mukaan ihmisten keskinäistä
luottamusta ja yhdistysaktiivisuutta mittaava sosiaalisen pääoman indikaattori oli järjestelmällisesti
yhteydessä Schienstockin ja Hämäläisen laatimaan kilpailukyvyn mittariin, toisin kuin
muut käyttämämme arvoindeksit.
29