Lataa PDF - Sitra

uudistamista. Yksityistämiselle ei löytynyt puolustajia. Suomessa ei ollut myöskään
valtiollistettu yksityisiä yrityksiä niin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa oli tehty
toisen maailmansodan jälkeisenä aikana aina vaalien seurauksena. 12 Keskustan ja
vasemmiston varaan rakentuneet hallitukset eivät lämmenneet Yhdysvaltain ja Länsi-
Euroopan oikeistohallitusten ajamille uudistuksille. Liikelaitoskomitean puheenjohtaja
Esko Rekola torjui ajatuksen, jonka mukaan liikelaitosuudistuksessa olisi kyse valtion
liiketoiminnan siirtämisestä yksityisille. Kyse oli julkisen sektorin tehokkuuden ja
kilpailukyvyn lisäämisestä. ”Valtion yritys ei saa sulkeutua kuoreensa, jos se haluaa
toimia tehokkaasti, vaan sen pitää lähteä myös yhteistyöhön yksityisten yritysten kanssa.”
(Rekola 1986, 18-19; Ojala epv 5.)
Hallinnon kehittämisen johto kuului Suomessa valtiovarainministeriölle, mutta talous- ja
finanssipolitiikan linjaukset ja hallinnon kehittäminen eivät tukeneet toisiaan riittävästi.
Hallinnon uudistuksia tehtiin irrallaan uudistusten kansantaloudellisista ja
yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Ministeriön finanssijohto piti sitä ongelmana.
(Rekola 1984.) Koordinaatiota tarvittiin. Erityisen tarpeelliseksi se tuli, kun
talouspoliittisessa ajattelussa alettiin painottaa markkinoiden toimivuutta ja vaatia
säännöstelyn purkamista. Kun kansainvälisessä talouspolitiikan diskurssissa katsottiin
kilpailun vapauttamisen lisäävän tuotannon tehokkuutta, suomalainen hallinnon
kehittämisen diskurssi korosti edelleen kansanvaltaa, oikeusturvaa sekä julkisten
palvelujen laajentamista. Vasta 1980-1990-lukujen taitteesta löytyvät ensimmäiset
dokumentit, joissa korostettiin julkisen sektorin laatua kansakunnan selviytymisen
ehtona. Hallinnon hajauttamiskomitean mietintö toimi suuren käänteen sateenvarjona ja
uudistusajatusten kokoajana. Toimenpiteisiin ryhtyminen antoi odottaa poliittista
valmiutta kääntää kurssia ja omaksua uudenlaiset julkisen hallinnon institutionaaliset
toimintaperiaatteet.
Poliittisten päätöksentekijöiden puolustukseksi on muistettava, että julkinen talous oli
Suomessa hyvin hallinnassa. Veroaste oli vuonna 1985 40.8 % BKT:sta. Se oli
12 Keskuskauppakarin toimitusjohtaja Matti Aura ilmaisi konsensusajattelua heijastavan periaatteen
seuraavasti: ”Koska Suomessa ei ole koskaan kansallistettu, ei samanlainen yksityistämiskeskustelu kuin
esim. Englannissa tai Ranskassa ole ollut tarpeellista.” Ojala epv 5.
35