Lataa PDF - Sitra

apulaisministeri tai salkuton ministeri. Lisäksi komitea korosti 1970-luvun yleisen
poliittisen ilmapiirin mukaisesti kansalaisten osallistumista hallintoon ja hallinnon
demokraattisuuden tärkeyttä.
1980-luvun alku ei hallinnon periaatteellisen kehittämisen kannalta sisältänyt
mielenkiintoisia uudistuksia. Koiviston II (1979-81) ja Kalevi Sorsan III (1982-83) ja
IV:n (1983-87) hallituksen ohjelmissa ei hallinnolle annettu paljonkaan tilaa. Hallitukset
olivat tyytyväisiä rakentamaansa hallintokoneeseen, jota hallituspuolueet osasivat käyttää
omien tavoitteidensa ajamiseen. Isojen periaatteellisten uudistusten kuoleutuessa
uudistamisen ainoaksi etenemistieksi jäi teknisluonteinen tehostaminen ja eteneminen
hallinnon sisäisillä päätöksillä.
1980-luvun alkupuolella aktivoitunut kansainvälinen keskustelu suuresta ja tehottomasta
valtiosta välittyi Suomen hallintopoliittiseen diskurssiin pitkällä viiveellä. Hallituksen
vuonna 1980 käynnistämä byrokratian vastainen kampanja oli kotitekoinen.
Sosialidemokraatit olivat huolissaan siitä, että kansalaisten ”epäluulo pöyhkeilevää,
omahyväistä virkavaltaa kohtaan” voi kohdistua sosialidemokraatteihin, jotka voivat
kansalaisten silmissä samaistuvat byrokratiaan (Raatikainen 1985, 321). Niinpä
pääministeri Sorsa esitti käynnistettäväksi kampanjan, jossa byrokraattisuuteen käydään
käsiksi niin, että ihmisten turvallisuus ja oikeudet lisääntyvät.
Kansainvälinen keskustelu markkinaehtoisista hallintomalleista heijastui Suomeen 1980-
luvun puolivälissä liikelaitoskeskusteluna. Sen lähtölaukauksena oli
valtiovarainministeriön 1980-luvun alussa asettaman ja vuonna 1983 mietintönsä
jättäneen valtion liikelaitostyöryhmän (pj. Reino Hjerppe) selvitys valtion
liiketoimintojen järjestämisen vaihtoehtoisista malleista (KM 1982: 64). Ehdotusten
pohjalta ei voitu vielä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, mutta ne olivat perustana vuonna
1983 asetetun Esko Rekolan johtaman liikelaitoskomitean mietinnölle 1985 (KM
1985:2). Sen perusteella hallitus antoi hallituksen esityksen ja eduskunta hyväksyi uuden
liikelaitoslain vuonna 1987 (keskustelusta ks. Hallinto 1985:3, 1).
31