Lataa PDF - Sitra

Sovellan tutkimuksessa diskurssianalyyttista metodia. 3 Sen avulla tunnistan ajanjaksojen
keskeisten toimijoiden tulkintoja poliittisesta ja hallinnollisesta tilanteesta. Näin ollen
tutkimusaineistossa painottuvat hallituksen ja laajasti ymmärretyn valtioneuvoston
toimijoiden kannanotot ja ohjelmalliset kirjoitukset politiikan ja hallinnon muutoksesta,
muutostarpeesta ja niiden kytkeytymisestä kansainvälisen järjestelmän sekä
markkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. En käsittele tutkittavan ajankohdan tieteellistä
diskurssia poliittisen hallitsemisen ja julkisen hallinnon muutospaineista, vaikka
poliittista ja hallinnollista diskurssia ei koskaan käydäkään tyhjässä tilassa. Politiikka ja
hallinto reagoivat ulkoa tuleviin paineisiin, mistä syystä tutkittavaa kysymystä koskevaa
tutkimusdiskurssia ei pitäisi sulkea kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
Diskurssianalyyttisesta otteesta johtuen en erittele tarkoin myöskään hallinnon reaalisia
muutoksia. Julkisen hallinnon keskeiset kehitystrendit on kuvattu aiemmissa
tutkimuksissa 4 .
Tutkimuksen rakenne on seuraava. Luvussa kaksi erittelen poliittisen hallitsemisen ja
julkisen sektorin hallinnon kehittymistä kylmän sodan kaudella. Luku kolme käsittelee
näitä vuoden 1987 jälkeen. Luvussa neljä kokoan yhteen tutkimuksen tuloksia ja kehitän
pitkän linjan muutostulkintoja. Esitän näiden pohjalta myös tulevaisuuteen katsovia
haasteita toimintateesien muodossa. Tutkimus on käytäntöä palveleva.
2 POLIITTINEN HALLITSEMINEN KYLMÄN SODAN
OLOISSA JA VAHVAN PRESIDENTIN JOHDOLLA
2.1 Hallitsemismallin valtarakenteet ja toimintaperiaatteet
Tarkastelen tässä jaksossa poliittisen hallitsemismallin institutionaalisia puitteita, mallin
perustuslaillista säätelyä ja käytännöllisiä tulkintoja ennen muuta presidentin ja
3 Metodin varhaisesta esittelystä ja soveltamisesta valtioneuvoston tutkimuksessa ks. Tiihonen 1985.
4 Esim. Temmes & Kiviniemi 1997; Suomen sijoittaminen kansainvälisestä perspektiivistä Harrinvirta
2000; Pollitt & Bouckaert 2000.
19