28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

kiinteä yhteistoiminta ja vuorovaikutus, 4) hallinnon uudistusalueiden keskinäinen<br />

koordinaatio ja 5) pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen. Pitkäjänteisyys on tuottanut<br />

tuloksia, mutta toisaalta se on myös osoittanut, ettei uudistamista voida keskeyttää.<br />

1980-luvun lopulla käynnistynyt julkisen sektorin pitkäjänteinen uudistamistyö on<br />

tukenut Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Uudistukset ovat tuottaneet tuloksia<br />

johtuen siitä, että ne on käynnistetty keskitetyn ohjausmallin pohjalta. Uudistusten eri<br />

osat – hallintopolitiikan linjaukset, organisaatiorakenteiden, ohjausjärjestelmien,<br />

henkilöstöhallinnon sekä finanssihallinnon uudistukset – on koottu laaja-alaisiksi<br />

uudistusohjelmiksi. Uudistusten onnistumista on tukenut poliittisten päätöksentekijän<br />

vahva sitoutuminen uudistuksiin. Julkisen talouden kriisin kärjistyttyä taloudelliseksi<br />

lamaksi hallinnon uudistaminen sai vauhtia ja se hyväksyttiin yksimielisesti yli<br />

ideologisten rajojen. Akuutin kriisin helpottuessa ja julkisen velan pienentyessä<br />

uudistushalukkuus on laantunut.<br />

Paljon muuttui, mutta ei sentään kaikki<br />

Tutkimus osoittaa, että poliittisen johtamisen ja hallitsemismallin keskeiset periaatteet<br />

ovat uudistuneet 1980- ja 1990-luvulla. Konsensuspolitiikka kuuluu suomalaisen<br />

hallitsemismallin kovimpaan ytimeen. Julkinen hallinto on kokenut kovia muutoksia,<br />

mutta byrokratian peruselementit eivät ole murtuneet. Suomalaista julkisen sektorin<br />

varaan rakentuvaa hyvinvointivaltiota on virtaviivaistettu, mutta sen valtiojohtoiseen<br />

perusluonteeseen ei ole kajottu. Pohdin lopuksi näiden piirteiden<br />

uudistamismahdollisuuksia.<br />

Konsensuspolitiikan tulevaisuutta ei voida irrottaa sen menneisyydestä, vaikka<br />

menneisyyden korostaminen vaikeuttaakin muutosskenaarioiden tekemistä. Tutkijat ovat<br />

etsineet kansallisen yksimielisyyspolitiikan juuria ja perusteita eri suunnilta. Siihen on<br />

löydetty monia perusteita Suomen historiasta. Risto Alapuro (1999) korostaa<br />

kansalaissodan merkitystä ja pitkää heijastusvaikutusta sekä sen taustalta pilkistävää<br />

Venäjän sosialistista vallankumousta. Sosiaaliset ristiriidat vuosisadan vaihteessa<br />

9

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!