Lataa PDF - Sitra

Holkerin hallituksen uudistusstrategia tuotti tuloksia myös siksi, että hallitus otti asiassa
johdon itselleen. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että laajempien hallintoreformien
toteuttamisesi tarvitaan selkeä poliittinen johto. Vain sen avulla voidaan muuttaa valtiota
koskevaa ajattelutapaa. Vaikka hallintopolitiikan periaatteita koskevat linjaukset olivatkin
monilta osin kotimaista alkuperää, hallitsemismallin ylimmän tason talouspolitiikkaa
koskevat teoriat tulivat kansainväliseltä tasolta taloustieteistä ja käytännön
talouspoliittisista doktriineista. Kansainvälisten markkinoiden avautuminen oli ollut
käynnissä jo jonkun aikaa. Laajaa keynesiläisen talouspolitiikan doktriinia vastaan
noussut markkinafundamentalistinen ajattelu levisi 1980-luvulla nopeasti OECD-maissa
ja ulotti vaikutuksensa käsityksiin siitä, mitkä ovat valtion tehtävät, kuinka laaja julkisen
sektorin tulisi olla ja millainen on hyvä julkinen hallinto. Markkinafundamentalismi
suuntasi käsityksiä myös hallinnon uudistamisesta.
Kun julkisen palvelutuotannon osuus 1980-luvulla kasvoi nopeammin kuin koko
kansantalous keskimäärin, julkisen sektorin uudistamisesta ja tuottavuuden lisäämisestä
tuli välttämätöntä. Niinpä vuoden 1987 jälkeen valtionhallinnossa on otettu käyttöön
markkinaperiaatteita, virastoja on liikelaitostettu, yhtiöitetty ja yksityistetty. Sen
seurauksena budjettirahoitteisen virkamiehistön määrä on supistunut 1980-luvun lopun
korkeimmalta tasoltaan noin 40 %. Kunnallishallinnon henkilöstön lukumäärä on pysynyt
vakaana. Vuonna 1985 kunnallishallinnossa oli 404 000 työntekijää ja vuonna 1990,
Holkerin hallituksen uudistusten jälkeen, luku oli noussut jo 434 000:een. Lamavuosina
henkilöstön määrä aleni, sillä vuonna 1995 henkilöstö oli laskenut 394 000:een, mutta
vuonna 2000 työntekijöiden määrä oli palannut 416 000:een ja vuonna 2002 luku kasvoi
jo 423 000:een.
1980-luvun kuluessa perinteinen, juridisesti määrittynyt hallintopolitiikan diskurssi
täydentyi yhä merkittävämmässä määrin managerialistisella tehokkuusajattelulla ja siihen
tähtäävillä käytännöillä. Hallintouudistusten perusjuonne tarkoitti siirtymistä
legalistisesta hallintokulttuurista ja -käsityksistä managerialistiseen ajattelumalliin. Sen
perusajatukset tulivat uudistuneesta ja kehittyneestä organisaatioteoriasta, jota sovelletaan
7