Lataa PDF - Sitra

porvariyhteistyöhön (1991), sitten takaisin laajennettuun aseveliakseliin (1995) ja lopulta
palattiin takaisin punamultaan (2003).
Kun kylmän sota oli päättynyt, Neuvostoliitto hajonnut ja presidentin valtaoikeudet
siirtyneet valtioneuvostolle ja pääministerille ja kansallista päätöksentekoa Suomen EUjäsenyyden
myötä EU-tasolle ja jossain määrin myös alueelliselle ja paikalliselle tasolle,
vanhaa poliittista hallitsemismallia edustavan jatkuvuuden vahvimmiksi kantajiksi jäi
kaksi instituutiota. Ne ovat kolmikantaa edustava korporatiivinen järjestelmä ja vahvan
valtiovallan konsepti sekä sitä tukeva käytännön yhteiskuntateoria eli hyvinvointivaltio.
Nämä instituutiot kytkeytyvät toisiinsa, sillä hyvinvointivaltion lujin tuki tulee
valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisestä sopimusjärjestelmästä.
Kansainvälisen talouden avautuminen on kuitenkin vaikeuttanut kansallisen
päätöksenteon kautta ja julkisin verovaroin rahoitettavien hyvinvointipoliittisten
etuuksien ylläpitämistä. Sitä ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu. Hyvinvointipolitiikan
turvaamiseksi hallitukset ovat nostaneet tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden
keskeiseksi tavoitteikseen ja yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen ja taloudellisen kasvun
turvaamisen tuon tavoitteen saavuttamisen välttämättömäksi keinoksi.
Poliittisen hallitsemismallin institutionaaliset puitteet määrittyivät suurelta osin
kansainvälisen järjestelmän suunnalta. Kylmän sodan päättyminen, sosialismin
romahdus, EU:n integraatio ja talouden globalisaatio ovat sen kirkkaimpia
ilmenemismuotoja. Poliittisen hallitsemisen taloudelliset reunaehdot tulevat myös
ulkoapäin. 1980-luvulla Yhdysvaltain ja Iso-Britannian hallitusten käynnistämä,
markkinoiden merkitystä painottava talouspolitiikka omaksuttiin OECD:ssä ja
kansainvälisissä finanssiorganisaatioissa. Se on tosiasiassa pakottanut pienemmät maat
uudistamaan talouspolitiikan doktriinejaan, sillä kilpailussa mukana pysyminen
vakiintuneiden keynesiläisten, laajaan julkiseen sektoriin perustuvien taloudellisten
instituutioiden avulla kävi vaikeaksi. Suljettujen kansallisten markkinoiden avaaminen
kansainväliselle kilpailulle on yhdenmukaistanut EU-maiden politiikkaa sekä talouden ja
yhteiskunnan instituutioita.
4