Lataa PDF - Sitra

Myös monen suomalaisen yrityksen johto kohtasi tehottomuusongelmat ja kiristyneet
tuottovaatimukset heikosti valmistautuneena (Pohjola 1996).
51
Neuvostotalouden romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 johtuivat
paljolti samoista syistä. Pääoman liikkuvuusesteiden poisto paljasti sosialistisen
järjestelmän kilpailukyvyttömyyden ja Neuvostotalouden tehokkuusongelmat.
Neuvostoliiton talouden kriisillä oli suuri vaikutus suomalaisen yrityssektorin
toimintaan.
Neuvostoliiton taloudellinen heikkous heikensi Suomea taloudellisesti, mutta vahvisti
sitä poliittisesti. Mitä heikommaksi Neuvostoliitto/Venäjä tuli, sitä rohkeammin
Suomi nojautui länteen. Vuonna 1992 Suomi haki EY-jäsenyyttä. Seuraavana vuonna
ulkomaalaisomistus vapautettiin ja Suomen Euroopan yhteisön jäsenyysneuvottelut
alkoivat. Vuonna 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen ja aktiivinen osapuoli Euroopan
yhtenäisyyden rakentamisessa.
Vuonna 1995 tapahtui USA:ssa episodi, jolla ei heti näyttänyt olevan minkäänlaista
suoraa yhteyttä suomalaisten yritysten rakenteelliseen tai kulttuuriseen muutokseen.
Yritys nimeltä Netscape listattiin New Yorkin pörssiin tappiollisena. Se oli
ensimmäinen yritys, joka listattiin, vaikka se ei koskaan ollut näyttänyt voittoa.
Ensimmäisenä päivänä tämän Internet-yrityksen osakkeen kurssi nousi $6:sta $24:iin.
Muutaman kuukauden kuluttua osakkeen arvo oli jo $140. Yritys näytti edelleen
tappiota. Netscapea seuranneet lukemattomat samanlaiset listaukset osoittivat, että
yritystoiminnan pelisäännöt olivat muuttuneet. Se, mikä ennen oli pahe, oli muuttunut
hyveeksi. Liikkeenjohdon voima saattoikin vahvistua ensin pääomamarkkinoilla ja
vasta sen jälkeen tuote- tai palvelumarkkinoilla. Omistajan arvo syntyikin odotuksista,
ideoista ja lupauksista. Yrityksiin liitetyt odotukset tulivat yhtäkkiä tärkeämmiksi kuin
niiden liiketoiminnasta syntyneet tulokset, voitot tai tappiot.
Neuvostoliiton romahdus ja Netscapen listaus kuvaavat molemmat omalla tavallaan
uuden aikakauden alkua: siirtymistä kylmän sodan aikakaudesta finanssivetoisen
”globalisaation” aikakauteen (Friedman 2000). Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin
tämä muutos vaikutti voimakkaasti. Valtiojohtoisesta suunnittelutaloudesta siirryttiin
yhä selvemmin kilpailutalouteen. Tätä kehitystä kiihdytti uusi tietotekniikka ja