Lataa PDF - Sitra

50
Amerikkalaista markkinaorientoitunutta kapitalismia sen sijaan pidettiin 1980-luvulla
tehottomana ja vanhanaikaisena. Yhdysvalloissa yrityksiä johdettiin
toimitusjohtajavetoisesti ja johtajat olivat lyhytjänteisiä ja lähinnä nopeita voittoja
tavoittelevia. Heidän katsottiin jo pitkään lyöneen laimin tutkimus- ja
kehitystoiminnan ja vaarantaneen näin amerikkalaisten yritysten pitkäjänteisen
kehittämisen (Dertouzos, Lester, & Solow 1989; Porter 1992). Menestyvien yritysten
rakenteet näyttivät maailmanlaajuisessa vertailussa ”japanilais-saksalaisilta”.
Japanin kasvu ja menestys oli kuitenkin luotu pääasiassa tuotantopanoksia
kasvattamalla. Sen enempää Japanissa kuin Suomessakaan ei ollut kiinnitetty
huomiota yritysten alhaiseen pääoman tuottavuuteen ja sitä ylläpitäneeseen, laajalle
levinneeseen sääntelytalouteen. Yritykset olivat voineet pitkään toimia suojassa
kansainväliseltä kilpailulta (vrt. Pohjola 1996).
1980-luvun lopulla USA:n yritysmaailma alkoi uusiutua. Suuret institutionaaliset
sijoittajat – eläkerahastot, säätiöt, vakuutuslaitokset, sijoitusrahastot jne. – alkoivat
investoida voimakkaasti amerikkalaisiin suuryrityksiin. Ne olivat sitoutuneet
huolehtimaan niille annettujen varojen arvonnoususta. Nämä lupaukset ja sijoittajien
keskinäinen kilpailu johtivat siihen, että sijoittajat ryhtyivät aktiivisesti valvomaan
yritysjohdon toimintaa ja vaatimaan yritysten rakenteellisia uudistuksia. Omistajat
tehostivat vaatimuksiaan toimimalla entistä aktiivisemmin osakemarkkinoilla ja
osallistumalla yritysjärjestelyihin ja -valtauksiin. Jos he olivat tyytymättömiä
yritysjohtoa kohtaan, he myivät osakkeensa (Useem 1996).
Samaan aikaan, kun japanilaiset pankit ja suuryritykset joutuivat suuriin vaikeuksiin,
amerikkalaiset yritykset alkoivat menestyä. 1990-luvun alussa amerikkalaiset
institutionaaliset sijoittajat laajensivat toimintaansa ulkomaille. Ne toimivat eri maissa
kansallisten pääomamarkkinoiden säätelyn poistamisesksi.
Pääoman liikkuvuusesteiden poisto sekä korkea korkokanta yhtenäisti ja samalla nosti
pääoman tuotto-odotuksia ja -vaatimuksia kaikkialla maailmassa. Kiristyneet
vaatimukset paljastivat yritysten, toimialojen ja kansakuntien tehottomuuden.
Tehottomuus oli suurelta osin rakenteellista, ja vaati perusteellista uudistustyötä.