Lataa PDF - Sitra

47
yritysten osakekurssit alas, mikä omalta osaltaan houkutteli ulkomaalaisia sijoittajia
Suomeen. Vaikka suomalaisten yritysten tuloskunto oli pudonnut nopeasti, niiden
lähihistoria oli ollut menestyksellinen ja kasvupotentiaali suuri.
Ulkomaalaiset sijoittajat puolestaan vauhdittivat finanssivetoisuuden kasvua
suomalaisissa yrityksissä. Merkittävimmät suomalaiset yritykset listautuivat
ulkomaisiin pörsseihin 1990-luvun alkupuolella ja niistä tuli kansainvälisiä
sijoituskohteita. Osakkeenomistajina ulkomaalaiset, erityisesti amerikkalaiset
institutionaaliset sijoittajat, osoittautuivat heti kotimaisia sijoittajia vaativammiksi. He
valvoivat tarkemmin sijoitustensa tuottoa ja nousivat näkyvään rooliin vaatiessaan
liiketoiminnallisia ja hallinnollisia uudistuksia suomalaisiin yrityksiin (Veranen
1996). Osin heidän painostuksestaan suomalaisten yritysten pääoman
tuottovaatimukset kiristyivät, yritykset erikoistuivat, ylimpien toimielinten tehtävät ja
keskinäiset suhteet muuttuivat ja johdon palkkaus- ja kannustinjärjestelmät
uudistettiin (Tainio 1999).
Amerikkalaisten institutionaalisten sijoittajien kautta amerikkalaisen talouselämän
nopea rytmi, omistajan intressit, tavoitteet ja arvot (shareholder value) tulivat osaksi
suomalaisten yritysten todellisuutta. Tämä kehitys vahvistui sijoitusammattilaisten
laajentaessa suomalaisyritysten seurantaa ja julkista läpivalaisua. Merkittävimpiä
suomalaisia yrityksiä alettiin vertailla muihin yrityksiin sijoituskohteina. Suomen
avainyritykset ja niiden johto tulivat osaksi uutta maailmanlaajuista kilpailua, jossa
sijoittajien huomiosta kamppaillaan kaikki kaikkia vastaan yli toimiala- ja
kansallisuusrajojen. Tavoitteena on houkutella pääomaa, vahvistaa yrityksen
markkina-arvoa ja luoda edellytyksiä yritysten kasvulle ja kehitykselle (Williams
2000).
Myös teknologinen kehitys muutti rakenteellisesti suomalaista yrityssektoria 1990-
luvulla. Se lisäsi nopeasti ja merkittävästi johdon ja omistajien saatavilla olevan
tiedon määrää. Tämä teki tiedon hankinnasta, seulonnasta ja käytöstä yrityksen
keskeisen kilpailutekijän. Liikkeenjohdolle se avasi uusia mahdollisuuksia toiminnan
seurantaan, suunnitteluun ja valvontaan. Toisaalta informaation räjähdysmäinen kasvu
teki entistä vaikeammaksi seurata uusimman tiedon kehitystä. Liikkeenjohdon oli
ponnisteltava entistä enemmän pysyäkseen ajan tasalla (March 1995).