Lataa PDF - Sitra

45
toimitusjohtajan päätehtäväksi. Asetetussa aikataulussa se ei ollut mahdollista pelkän
kotimaisen liiketoiminnan tai vähemmistöosuuksien kautta tapahtuneen
kansainvälistymisen varassa.
Markkina-arvon kasvattamiseksi Sonerasta pyrittiin tekemään uskottava
kansainvälinen sijoituskohde. Tähän tarvittiin sisäisiä rakenteellisia uudistuksia ja
mittavia investointeja. Investoinnit merkitsivät mm. umts-toimilupien
huutokauppoihin osallistumista sekä palveluliiketoimintojen kehittämistä ja
tuotteistamista. Teleoperaattorit ovat pääomaintensiivisiä palveluyrityksiä. Niiden
kasvu ja kansainvälistäminen on kallista puuhaa strategiasta riippumatta. Kasvun
rahoittamiseksi osakkeiden käyttö maksuvälineenä on välttämätöntä ja osakekurssin
korkeus sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää. Tämän ja osakesidonnaisten
kannustijärjestelmiensä vuoksi Soneran johto oli ennen muuta huolestunut voimista,
jotka saattoivat heikentää osakekurssia. Sijoittajille pyrittiin kaikin keinoin luomaan
mielikuvaa Sonerasta mahdollisesti globaalisti johtavaksi nousevasta
teleoperaattorista.
Toimenpiteet osakekurssin vahvistamiseksi olivat merkittäviä, mutta kalliita ja
riskipitoisia. Ylivelkaantumisen riski toteutui. Samaan aikaan johdossa oltiin
huolissaan talon sisällä olevista ryhmistä, jotka saattoivat toimillaan heikentää
yrityksen osakekurssia. Näitä henkilöitä koskeva seuranta ja tiedonhankinta ovat
parhaillaan poliisitutkinnassa.
Finanssivetoiset rakenteet ja kulttuuri eivät siis sellaisenaan takaa yrityksen
menestystä. Sonera on esimerkki yrityksestä, jossa finanssivetoistuminen johti
yrityksen yliviritykseen ja suuriin taloudellisiin ongelmiin. Sijoittajien mielenkiinto
sammui ja osakekurssi romahti. Tämä teki entisestä yritysostajasta haavoittuvan
valtauskohteen. Ruotsalainen Telia teki viimein Soneran osakkeista ostotarjouksen ja
näin muutaman vuoden takaisesta ”globaalista valloittajasta” olikin tullut osa
Pohjoismaista, alueellista teleoperaattoria (Tainio 2003b).