Lataa PDF - Sitra

44
Vasemmassa alakulmassa ovat yritykset, joihin kohdistuvat muutospaineet ovat
vähäiset ja tästä johtuen niiden finanssivetoistuminen on usein heikkoa. Sijoittajien
mielenkiinto näitä yrityksiä kohtaan on vähäistä, mikä johtuu esimerkiksi yrityksen
liiketoimintaportfolion hajanaisuudesta tai sen valtio-omistajuudesta. Yritysjohto on
pikemminkin suojannut yritystä kansainvälisten pääomamarkkinoiden vaikutuksilta
kuin altistanut sitä niille. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat vanhan talouden
perinteiset teollisuusyritykset kuten Partek, Rautaruukki ja Outokumpu.
Kaksi muuta vaihtoehtoa asettuvat näiden ääritapausten välimaastoon. Niihin
kohdistuu kohtalainen muutospaine, mikä syntyy kuitenkin eri tavoin. Vasemmassa
yläkulmassa paine tulee globaalista listautumisesta. Painetta helpottaa kuitenkin
sijoittajien heikko kiinnostus. Tällaisessa ristipaineessa yrityksiä ovat mm NYSE:een
listatut perinteiset suomalaiset teollisuusyritykset UPM-Kymmene, Metso ja
StoraEnso. Oikeassa alakulmassa muutospaine tulee ennen muuta sijoittajien
osoittamasta vahvasta kiinnostuksesta yritystä kohtaan, ei niinkään sen läsnäolosta
maailman johtavissa pörsseissä. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat mm. ITpalveluyritykset
kuten TietoEnator ja paikalliset Internet-yritykset.
Sijoittajien kiinnostus yrityksiä kohtaan on vuonna 2000 tapahtuneen pörssikuplan
puhkeamisen ja sitä seuranneen osakemarkkinoiden laman jälkeen kaiken kaikkiaan
laantunut. Sisäsyntyisiä paineita finanssivetoistumisen suuntaan ovat kuitenkin
lisänneet johtajien henkilökohtaiset intressit, keskinäinen kilpailu sijoittajien suosiosta
ja ennen kaikkea johdon osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät. Jatkuva kamppailu
sijoittajien huomiosta on eräissä tapauksissa johtanut ylilyönteihin, väärinkäytöksiin
jopa lainrikkomuksiin. Mm. Enronin tapauksessa johto pyrki viimeiseen asti pitämään
osakekurssia ylhäällä ”hyvien uutisten” avulla. Viime vaiheessa niitä saatiin aikaan
vain luovan kirjanpidon ja siirtohinnoilla kikkailun avulla.
Finanssivetoiset rakenteelliset muutokset eivät siis automaattisesti merkitse yrityksen
menestystä, vaikka Nokiassa näin tapahtuikin. Sonera on esimerkki yrityksestä, jossa
nopea ja voimakas finanssivetoistuminen johti lähes päinvastaiseen lopputulokseen.
Sonera muutettiin valtion virastosta kansainväliseksi investointikohteeksi muutamassa
vuodessa. Listauduttuaan vaativaan Nasdaq:iin loppuvuodesta 1999 valtio alkoi
pääomistajana tavoitella Sonerasta parasta mahdollista arvonnousua. Tämä tuli uuden