Lataa PDF - Sitra

42
tapauksissa kyse on ollut ennen muuta näiden kahden voiman yhteis- ja
vuorovaikutuksesta.
Paine yritysten sisäiseen, finanssivetoiseen muutokseen riippuu siitä, kuinka
houkuttelevana sijoituskohteena sijoittajat näkevät yrityksen ja kuinka vahvasti
yritysjohto haluaa altistaa yrityksensä pääomamarkkinoiden vaikutuksille. Mitä
houkuttelevampi sijoituskohde on, sitä suuremmat paineet sijoittajien taholta
kohdistuvat yrityksen rakenteelliseen muutokseen. Mitä vaativampaan pörssiin
yritysjohto haluaa listata yrityksensä, sitä suuremmat muutospaineet siihen
kohdistuvat. Jos yritys on listautunut säännöiltään kaikkein tiukimpiin ja vaativimpiin
amerikkalaisiin pörsseihin, New Yorkin Arvopaperipörssiin tai Nasdaqiin, paine on
luonnollisesti suurin. Siihen, miten voimakkaina paineet koetaan, vaikuttaa lisäksi se,
onko listautuminen tehty ”pakosta” vai vapaaehtoisesti.
1990-luvun edetessä suomalainen yritysjohto alkoi yhä paremmin ymmärtää
sijoittajien toiveita ja muuttaa yrityksiään näiden toiveiden ja evästysten mukaisesti.
Suhde sijoittajiin oli kuitenkin erilainen uuden ja vanhan talouden yrityksissä. Uuden
talouden yrityksissä suhde oli yhteistyöhakuinen, vanhan talouden yrityksissä etäinen.
Uuden talouden yritysten johtajat sopeutuivat yleensä oma-aloitteisesti
kansainvälisten pääomamarkkinoiden pelisääntöihin. He pystyttivät vapaaehtoisesti
järjestelmiä ja omaksuivat toimintatapoja, joista vaativat amerikkalaiset sijoittajat
tunnetusti pitävät. Vanhan talouden yritysten johtajat puolestaan kokivat nämä toiveet
tiukkoina vaatimuksina, joiden toteuttaminen ei vielä sinällään taannut sijoittajien
tukea.
Instrumentarium, Nokia (1994) ja Valmet (1996) listautuivat ensimmäisinä
suomalaisyrityksinä New Yorkin pörssiin. Tällä hetkellä New Yorkissa on kuusi
suomalaista tai suomalais-ruotsalaista yritystä: Nokia, StoraEnso, UPM-Kymmene,
Metso, Telia-Sonera, General Electricin 2003 ostama Instrumentarium sekä Eimo.
Näiden yritysten ulkomaalaisomistus on myös suhteellisen korkea, Nokiassa peräti 90
%.
Suomalaiset yritykset ovat voineet luonnollisesti kansainvälistyä myös Helsingin
pörssin kautta. Helsingin pörssin merkitys on Nokian myötä kasvanut 1990-luvulla.