Lataa PDF - Sitra

5. Säilyttämisarvojen heikkeneminen.
Puohiniemen (2002, 73) havainnot osoittavat, että akateemisesti koulutettujen arvohierarkia on
kaikkiaan varsin samanlainen kuin vähemmän koulutettujen. Vain kolmen arvotyypin kohdalla on
olennaista eroa sijaluvussa. Itseohjautuvuus ja suoriutuminen ovat akateemisille hieman tärkeämpiä
ja yhdenmukaisuus vähemmän tärkeä kuin vähemmän koulutusta saaneille. Erojen pienuudesta kertoo
se, että itseohjautuvuus on akateemisille 4. tärkein arvo, ammattikoulun käyneille 6. Heille yhdenmukaisuus
on 3. tärkein, akateemisille 5. Media- ja markkinointialan edustajat poikkeavat muusta
väestöstä samansuuntaisesti (Puohiniemi 2002, 117). Vaikka asia ei ole arvomuutoksen kannalta
keskeinen, voidaan siis olettaa, että Suomen Kuvalehden ja Apu-lehden arvopuheen erot olisivat
samansuuntaisia kuin akateemisten ja ei-akateemisten henkilöiden.
Jos Puohiniemen edellä esitetyt tulokset arvojen muuttumattomuudesta 1990-luvulla otetaan hypoteesin
pohjaksi, voidaan otaksua, että 1990-luvulla arvomuutokset ovat paljon vähäisempiä kuin
1980-luvulla. Sen sijaan on luontevaa odottaa, että paljon mainostettu arvomaailman sirpaloituminen
näkyisi 1990- ja 2000-luvulla siten, että SK:n ja Avun arvohierarkiat olisivat etäämpänä toisistaan
kuin 1980-luvulla. 2
Menetelmä
Suomen Kuvalehden (SK) ja Apu-lehden vuosien 1982 ja 1983, 1993 ja 2000 numeroista valikoitiin
kaikki henkilöhaastatteluiksi tai -reportaaseiksi katsotut artikkelit. 3 Artikkelien määrä vuotta kohti
vaihteli 57:stä 111:sta. Kustakin jutusta kirjattiin lomakkeelle arvoilmauksiksi tulkittavat luonnehdinnat,
jotka liittyivät selvästi kuvattavaan henkilöön.
Kunkin ilmauksen kohdalle merkittiin, oliko sen esittänyt haastateltava/jutun kohde, kirjoittaja vai
joku muu henkilö (työtoveri, omainen). Luonnehdinnat yritettiin koodata Schwartzin 12 arvotyyppiin.
Noin 50% oli koodattavissa johonkin arvotyyppiin, 10% johonkin neljästä pääulottuvuudesta
(säilyttäminen, muutosvalmius jne), noin 40% ei ollut lainkaan koodattavissa. Koodaajien välinen
yksimielisyys maininnan sijoittamisesta (ei koodattavissa, 4 pääulottuvuutta, 12 arvotyyppiä) oli
pienen harjoittelun jälkeen yli 1990%. SK:n vuosien 1993 ja 2000 aineiston koodasi ja analysoi Iina
2 Arvohierarkialla viitataan tässä arvojen saamien mainintojen useuteen.
3 Vuoden 1982 lehdissä niitä oli niin vähän, että poiminta ulotettiin myös vuoteen 1983.
23