Lataa PDF - Sitra

41
Metsäteollisuus ei kuitenkaan ole sijoittajien silmissä kiinnostavin toimiala USA:ssa.
Yritykset joutuvat tekemään ylimääräisiä ponnisteluja saadakseen kansainvälisten
sijoittajien huomion ja herättääkseen heidän mielenkiintonsa. Suomalaiset
metsäyritykset tekivät sitä, mitä sijoittajat yleisesti haluavat. Ne keskittyivät
huolellisesti rajatuille ydinalueille, ostivat takaisin omia osakkeitaan, uudistivat
hallituksen kokoonpanoa ja toimintatapoja, korostivat innovatiivisuuttaan ”new
ventures” -yksiköllä ja panostivat sijoittajasuhteiden hoitoon. Nämä toimenpiteet eivät
kuitenkaan sanottavasti vaikuttaneet suomalaisten metsäsektoriyritysten osakkeiden
vaihtoon eivätkä niiden kurssitasoon.
Vuonna 2000 UPM:n toimitusjohtaja Juha Niemelä kertoi odotettua paremmasta
tuloksesta pettyneenä (Kauppalehti, 14.08.2000):
”Yritysjohdon ei pitäisi kursseja kommentoida, mutta tämän
hetkinen tilanne pakottaa siihen. On pettymys, että samalla kun
yhtiö tekee kaikkien aikojen tulosta, näkymät ovat hyvät ja kysyntä
näyttää kasvavan, ainoa käyrä mikä osoittaa alaspäin on
pörssikurssi. Tilanteeseen on vaikea löytää selitystä”.
Metsäsektoriyritykset ovat siis tehneet finanssivetoisia rakenteellisia muutoksia, mutta
ne ovat tehneet ne enemmän olosuhteiden pakosta kuin omasta vapaasta tahdostaan.
Ne ovat toiminnallaan vahvistaneet suomalaisen yrityssektorin muodonmuutosta.
Vanhan talouden yrityksinä niiden siirtyminen uuteen sijoittajavetoiseen aikakauteen
on ollut kuitenkin hankalampaa ja hitaampaa kuin uuden talouden yritysten.
5 AVAINYRITYKSIÄ MUUTTANEET VOIMAT
5.1 Liikkeenjohdon ja omistajien yhteisvaikutus
Suomalaiset avainyritykset ovat siis itseään muuttamalla muuttaneet koko suomalaista
yrityssektoria. Miten niiden sisäinen muutos on tapahtunut? Mikä tai ketkä ovat
muuttaneet suomalaisia avainyrityksiä 1990-luvulla? Keskeisimpiä voimia yritysten
muutosten takana ovat olleet yritysjohto ja omistaja-sijoittajat. Useimmissa