Lataa PDF - Sitra

38
Ollilan mukaan tämä oli parasta, mitä Nokialle saattoi tapahtua. Kilpailijoiden
julkinen vahingonilo sytytti suomalaisen taisteluhengen, jonka tuloksena ei ainoastaan
ratkaistu päivänpolttavia ongelmia, vaan luotiin nk. ”Integreated Supply System”. Se
oli uusi verkostomainen tapa toimia, josta tuli Nokian tavaramerkki ja tuotannollisen
kilpailukyvyn perusta pitkälle tulevaisuuteen.
”Amerikkalaistuneenakin” Nokia oli siis vuonna 1995 edelleen vahvasti suomalainen
yritys. Vaikka sen liiketoiminta olikin globaalia ja omistus kansainvälistyi nopeasti,
sen johto oli edelleen suomalaisissa käsissä.
Vuonna 1996 Nokia päätti pitkän harkinnan jälkeen myös pitää pääkonttorinsa
vastaisuudessakin Suomessa. Nokian johto toivoi Suomen poliittiselle johdolle
lähettämässään viestissä, ettei ”Suomi rankaisisi Nokiaa tästä ratkaisusta” (Häikiö
2001, 138). Tällä viitattiin lähinnä verotus- ja koulutuskysymyksiin, joiden
ratkaisuilla oli merkittävä rooli Nokian tulevassa menestyksessä. Nokian kaltaisen
monikansallisen yrityksen menestys riippui yhä enemmän sen kyvystä hyödyntää eri
maiden kansallisia institutionaalisia rakenteita ja olosuhteita, ei vähiten sen
kotimaassa. Alkuvuosien irtautumisjakson jälkeen Nokia alkoi sopeutua takaisin
Suomeen, ottaa kantaa sen institutionaalisiin olosuhteisiin ja vaikuttaa sen
rakenteisiin.
Vuoteen 1998 mennessä Nokiasta oli tullut todellinen globaali suuryritys. Se oli
ohittanut Motorolan ja noussut maailman markkinajohtajaksi matkapuhelinten
valmistajana. Nokia oli nyt monikansallinen jättiläinen pienessä maassa. Kun vielä
1990-luvun alussa kysyttiin: ”Onko Nokia riski Suomelle?” nyt kysyttiin ”Onko liian
suuri riippuvuus Suomesta riski Nokialle?” (Ollila 2000).
Vuonna 1999 Nokian osuus koko Suomen kansantuotteesta oli lähes 4 %. Sen osuus
kokonaisviennistä oli 20 % ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta noin
kolmannes (Ali-Yrkkö ym. 2000). Nokiasta oli tullut niin arvokas ja keskeinen osa
Suomen taloutta, että Suomi alkoi sopeutua Nokiaan.
Nokian edut olivat Suomen etuja. Toimiessaan ja edistäessään normaalisti Suomen
etuja viranomaiset palvelivat samalla myös Nokiaa. Nokian johdon ei tarvinnut enää