Lataa PDF - Sitra

32
kehityksessä on aina otettava huomioon ulkoisen toimintaympäristön muutokset ja
ulkoisten voimien vaikutus.
Seuraavassa yhdistetään nämä kaksi selitysnäkökulmaa ”sisältä ulospäin”.
Lähtökohtana muutosten ymmärtämiselle on suomalaisten avainyritysten muutos. Ne
ovat sekä itse muuttuneet ulkoisissa rakenteissa että muuttaneet niitä. Ne eivät siis ole
yksinomaan sopeutuneet kansallisen tai maailmanlaajuisen liiketoimintaympäristön
muutoksiin, vaan ne ovat myös itse aktiivisesti muuttaneet niitä. Yritysten välillä on
kuitenkin ollut huomattavia eroja sen suhteen ovatko ne olleet ensisijaisesti
muutoksen vetureina vai muutoksen kohteina. Muutoksista seuraavassa keskitytään
kahteen olennaisimpaan: pankkikeskeisyyden murtumiseen ja siihen liittyneeseen
yritysten omistusrakenteen muutokseen sekä informaatioteknologiansektorin
läpimurtoon metsäsektorin rinnalle.
4 YRITYKSET MUUTOKSEN VETUREINA JA
KOHTEINA
4.1 Suuryritykset ja pankit pankkikeskeisyyden murtajina
Suomen rahoitusjärjestelmälle oli vielä 1980-luvun alussa tyypillistä
pankkikeskeisyys ja Suomen Pankin vahva sääntely, joka oli alkanut jo 1930-luvulla
ja se kesti aina 1980-luvulle asti. Talletusten verovapaus ja lainakorkojen
verovähennysoikeus ohjasivat kansalaisten rahat pankkeihin. Pankeilla oli kiintiöt,
joilla ne saivat luottoa keskuspankista. Suomen pankki sääteli pankkien
antolainauksen keskikorkoa. Tämän seurauksena pankkien välinen kilpailu oli
muodollista ja vähäistä. Suomalaiselle rahoitusjärjestelmälle oli tyypillistä tiukka
luotonsäännöstely ja luottojen krooninen ylikysyntä (Leppänen & Romppanen 1995).
1980-luvun alussa Suomen Pankki harjoitti erittäin tiukkaa rahapolitiikkaa, minkä
seurauksena pankeilla oli tavallistakin vähemmän mahdollisuuksia tyydyttää