Lataa PDF - Sitra

31
sijoittajakulttuuriin. Omistajat olivat aktivoituneet ja omistajien valta suhteessa
yritysjohtoon ja muihin yrityksen sidosryhmiin oli vahvistunut.
Omistaja-arvoajattelusta (value-based management) oli nopeasti tullut eräs
suosituimmista liikkeenjohto-opeista myös suomalaisissa yrityksissä. Yrityksiä oli
alettu johtaa ennen kaikkea sijoituskohteena, ei niinkään tuotantolaitoksena tai
liiketoimintayksikkönä. Omistajille jaettavasta lisäarvosta oli tullut yritystoiminnan
keskeinen päämäärä ja yritysjohdon ensisijainen tavoite. Sen keskeiseksi mittariksi oli
nostettu yrityksen osakekurssi. Osakekurssista näkyi sekä omistajien omistuksen
päivittäinen arvo että yrityksen sijoittajissa herättämä kiinnostus. Samalla se kertoi
omistajien vallasta ja heidän mahdollisuuksistaan laajentaa tai puolustaa
omistamaansa yritystä. Omistajavetoiseen sijoittajakulttuuriin siirtymistä voidaan
myös kutsua ”finanssivetoistumiseksi” (Tainio 2003a).
Edellä kuvattu yritysten rakenteellinen ja kulttuurinen uudistuminen ei kuitenkaan
ollut totaalinen. Osa vanhoista rakenteista säilyi. Kansainvälisesti omistettujen
yritysten, informaatioteknologia-sektorin nousun ja kilpailu- ja markkinavetoisuuden
varjossa jatkoi edelleen toimintaansa suuri joukko kotimaisesti omistettuja yrityksiä,
vahva metsäsektori ja laajalle levinnyt tuotantovetoinen yrityskulttuuri. Suomen
yrityssektorin muutos oli retoriikaltaan yhtenäisempi kuin todellisuudeltaan.
Pienyritykset, osuustoiminnalliset yritykset ja valtionyhtiöt eivät läheskään samassa
määrin muuttuneet omistajavetoiseen suuntaan kuin pörssilistatut, hajautetusti
omistetut yritykset. Pörssiyritystenkin sisällä finanssivetoistumiskehitys oli
huomattavasti epäyhtenäisempää kuin vuosikertomusten tekstit ja puheet antavat
ymmärtää.
Silti voidaan väittää, että Suomen yrityssektorin rakenteellinen ja kulttuurinen muutos
on ollut moniin muihin maihin verrattuna nopea ja voimakas. Voidaankin kysyä,
miten näin suuri muutos näin lyhyessä ajassa on ollut mahdollinen? Mitkä ovat olleet
ne suomalaiset erityispiirteet, jotka ovat tehneet sen mahdolliseksi?
Suomen kaltaisessa pienessä maassa yrityssektorin muutosta ei voida ymmärtää ilman
muutaman avainyrityksen muutoksen ymmärtämistä. Toisaalta pienen maan