Lataa PDF - Sitra

on laskettu myös sosiaalisen pääoman indeksi. Kuten käsitteellisenkin analyysin nojalla on odotettavissa,
kungfutselainen PTA ja sosiaalinen pääoma ovat toisistaan riippumattomia myös empiirisesti
(r = -.27).
Schwartzin arvomalliin lisäämämme työarvot ovat läheistä sukua Kungfutsen dynamiikalle. Suomalaisilla
nuorilla aikuisilla ne näyttävät merkitykseltään kytkeytyvän olennaisesti myös suoriutumisarvoihin,
toisin kuin lukiolaisilla, joilla ne liittyvät yhdenmukaisuuteen ja turvallisuuteen. Tämä
kytkentä suoriutumiseen on epäilemättä myös yksi taloudelliseen kilpailukykyyn myönteisesti vaikuttava
tekijä.
Muut arvomuutokset
Tarkasteltujen arvotypologioiden (Schwartz, Inglehart, Hofstede) valossa voitaneen tähänastinen
erittelyn tiivistää sanomalla, että Suomessa tapahtui selkeää arvomaailman yksilökeskeistymistä
1980-luvun lopulle saakka, mutta sen jälkeisestä muutoksesta ei ole kovin yksiselitteisiä todisteita.
Arvomaailma näyttää pysyneen vakaana 1990-luvulla. Kun siirrytään muihin kuin mainittujen typologioiden
sisältämiin arvoluokkiin, havaitaan sen sijaan varsin yllättäviä ja dramaattisia muutoksia.
Inglehart (1997, 287) totesi vastoin oletustaan perhekeskeisyyden lisääntyneen 1980-luvulta alkaen
voimakkaasti, erityisesti Suomessa. Täällä niiden prosenttiosuus, jotka olivat sitä mieltä, että varttuakseen
onnelliseksi lapsi tarvitsee kodin, jossa on sekä isä että äiti, kasvoi noin 50%:sta yli
1980%:iin ja myös muut lasten ja vanhempien siteiden tärkeyteen liittyvät väittämät lisäsivät kannatustaan.
Trendi oli sama jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa.
Toinen dramaattinen muutos koskee uskonnollisuuden nousua Länsi-Euroopassa. Kun nuorison uskonnollisuus
heikentyi järjestelmällisesti 1990-luvun alkuun saakka, 1990-luvulla tämä trendi on
systemaattisesti kääntynyt (Lambert 2002). Uskonnollisuus ei kuitenkaan näytä kiinnittyvän niinkään
kirkkoon instituutiona kuin henkilökohtaiseen elämän mielen etsimiseen ja universalistisiin ja
hyväntahtoisuusarvoihin Schwartzin mielessä.
21