28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

17<br />

kuvaa ulkomaalaisomistusosuuden nousua tai laskua jonkin tasakymmenisen<br />

prosenttiosuuden yli tai ali.<br />

Ulkomaiset omistajat olivat yleensä vaativampia ja kärsimättömämpiä kuin vanhat<br />

kotimaiset omistajat. He nostivat liikkeenjohdon tavoitteenasettelua ja siirsivät<br />

tulosmittareiden painopistettä kannattavuuden sijasta pääomien tehokkaaseen<br />

käyttöön, osakkeiden arvonnousuun ja sitä kautta yritysten markkina-arvoon (Veranen<br />

1996). Ulkomaiset sijoittajat olivat kiinnostuneita yrityksistä, jotka toimivat nopeasti<br />

kasvavilla toimialoilla, mutta olivat liiketoimintarakenteeltaan erikoistuneita ja<br />

ydinosaamiseensa keskittyneitä. Tällaisissa yrityksissä ne yleensä myös käyttivät<br />

vaikutusvaltaansa. Ulkomaisten omistajien taholta kasvoi paine ”rönsyjen<br />

karsimiseen” ja liiketoimintarakenteiden pelkistämiseen.<br />

Kasvava ulkomainen omistus merkitsi myös laadullista muutosta yritysten<br />

kotimaiseen omistamiseen ja yritysten johtamiseen yleensä. Vielä 1980-luvulla<br />

suomalaisten yritysten kotimaiset omistajat olivat suhteellisen passiivisia ja yritysten<br />

johtaminen korostetun toimitusjohtajavetoista. 1990-luvulla ulkomaisten omistajien<br />

esimerkin ansiosta suomalaisten yritysten omistus muuttui kaiken kaikkiaan<br />

aktiiviseksi ja johtaminen omistajavetoiseksi (Tainio 2000).<br />

Kasvaneesta ulkomaalaisomistuksesta huolimatta myös kotimainen omistus on<br />

edelleen laajaa. Monissa perheyrityksissä, valtioyhtiöissä ja osuustoiminnallisissa<br />

yrityksissä pääomistus on edelleen suomalaisissa käsissä.<br />

3.1.2 Liiketoimintarakenteiden muutos<br />

Yritysten liiketoimintarakenteet kertovat, millaista liiketoimintaa suomalaiset<br />

yritykset ovat harjoittaneet: kuinka monessa ja millaisissa liiketoiminnoissa ne ovat<br />

olleet mukana. 1980-luvulle tultaessa Suomi oli vielä metsäteollisuuden maa (Kuisma,<br />

1993). Noin kaksi kolmasosaa Suomen viennistä oli metsäteollisuusyritysten varassa<br />

ja koko kansantalous oli metsäsektorin suhdanteista riippuvainen. Tätä riippuvuutta<br />

haluttiin pienentää sekä talouspoliittisin että yritysstrategisin keinoin. Tavoite<br />

kirjattiin mm. Holkerin hallituksen ohjelmaan vuonna 1987.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!