Lataa PDF - Sitra

Vaikka politiikan tutkijat nimittävät luottamusta arvoksi, sosiaalipsykologisissa arvoteorioissa ei
tämän nimistä arvoa yleensä esiinny. Lähinnä sitä ehkä vastaisi Hofsteden maskuliinisuusfeminiinisyys
-ulottuvuuden feminiininen pää tai Schwartzin hyväntahtoisuus. Saadaksemme empiirisellä
tasolla käsityksen sosiaalisen pääoman suhteesta eri arvotyyppeihin laskimme sosiaalisen
pääoman indeksin korrelaatiot Hofsteden ja Inglehartin ulottuvuuksiin. Tulokset on esitetty taulukossa
4.
Taulukko 4. Sosiaalisen pääoman yhteys kulttuurisiin arvo-orientaatioihin
Sosiaalinen pääoma 1990
(Rice & Ling, 2002)
Postmaterialismi 1990 ρ = .54
(Inglehart, 1997)
Individualismi ρ = .39
(Hofstede, 1991)
Epävarmuuden välttäminen ρ = -.71
(Hofstede, 1991)
Valtaetäisyys ρ = -.62
(Hofstede, 1991)
Maskuliinisuus ρ = -.42
(Hofstede, 1991)
Kuvion 2 tarkastelu osoittaa, että kilpailukyvyltään 16 OECD-maamme kärkeen 1990-luvulla sijoittuneista
maista Japani (1. 1990-luvun alussa) on ainoa, joka sijoittuu sosiaaliselta pääomaltaan
heikkojen maiden joukkoon, kolmanneksitoista. Voidaan tietenkin spekuloida, että tämä sosiaalisen
pääoman heikkous olisi yhteydessä Japanin kilpailukyvyn heikkenemiseen 1990-luvulla – Japanihan
sijoittui 1990-luvun lopulla alle keskitason, yhdeksänneksi 16 maan joukossa. Vastaavasti voidaan
spekuloida, että Suomen nopea nousu 1990-luvun puolivälin aallonpohjasta kilpailukyvyn
kärkeen olisi yhteydessä Suomen vahvaan sosiaaliseen pääomaan (4./16).
On luonnollista kysyä, onko sosiaalisella pääomalla yhteyttä toiseen talouskasvua ennustaneeseen
arvoulottuvuuteen, Kungfutsen dynamiikkaan tai pitkän tähtäyksen asennoitumiseen (PTA). Tällä
ulottuvuudellahan Japani sijoittui vahvimpien joukkoon muiden ”viiden lohikäärmeen” kanssa
(Hofstede 1991, 166). Käsitteellinen tarkastelu viittaa siihen, että näissä ulottuvuuksissa on kyse
suurelta osin eri asioista – PTA:n määrätietoisuus, sisu ja säästäväisyys ovat pikemminkin yksilöllisiä
työarvoja, jotka, kuten edellä todettiin, puuttuvat niin Schwartzin arvomallista kuin muistakin
typologioista. Niistä 23 maasta, joiden PTA-pistemäärät ovat käytettävissä, vain 9 on sellaisia, joille
20