Lataa PDF - Sitra

7
Avoimuus ulospäin näkyi selvästi mm. vientiteollisuutta suosivana talouspolitiikkana,
ja sulkeutuneisuus sisäänpäin mm. kotimarkkinoiden suojaamisena, ulkomaisten
hyödykkeiden ja pääoman tuontirajoituksina sekä maahanmuuton esteinä. Suljetun
talouden vaikutelmaa lisäsivät myös Suomen syrjäinen sijainti, kielellinen
omaleimaisuus sekä läheiset kytkökset ”suljettuun” itänaapuriin, Neuvostoliittoon.
(Tainio & Lilja 2003).
1990-luvun alussa Suomi alkoi kuitenkin asteittain avautua myös sisäänpäin.
Keskeistä tässä prosessissa olivat Suomen EU-jäsenyysneuvottelut ja niissä omaksuttu
yleinen vastavuoroisuusperiaate. Suomen taloutta ei voitu enää pitää yksipuolisesti
suljettuna. Mikäli suomalaisilla yrityksillä ja sijoittajilla oli lupa investoida
ulkomaille, myös ulkomaisilla oli lupa investoida Suomeen. Suomen liittyminen
Euroopan yhteisön jäseneksi edellytti laajaa lainsäädännöllistä uudistustyötä, jossa
keskeisiä kohteita olivat raha- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntö ja
ulkomaalaisomistus- ja kilpailulait. Suomi alkoi asteittain siirtyä sääntelytaloudesta
kohti kilpailutaloutta (ks. Alasuutari tässä teoksessa).
Suomen yrityssektorin muutos tapahtui samanaikaiseksi, kun maailmanpolitiikka
dramaattisesti muuttui. Pitkä kylmän sodan aikakausi päättyi 1980- ja 1990-lukujen
taitteessa. Saksat yhdistyivät. Neuvostoliitto hajosi. Alkoi ns. ”globalisaation”
aikakausi. Yhdysvallat otti johtavan roolin maailmanpolitiikassa ja -taloudessa.
Maailmanlaajuisten raha- ja pääomamarkkinoiden voima ja merkitys kasvoi.
Maailmankaupan esteitä alettiin aktiivisesti purkaa. Internet ja moderni
viestintäteknologia kytkivät maapallon eri osat reaaliaikaisesti ja entistä tiiviimmin
toisiinsa (Friedman 2000). 1990-luvusta tuli sekä maailmanlaajuisesti että
kansallisesti muutoksen vuosikymmen.
Muutos on kuitenkin harvoin totaalinen. Suuretkin muutokset jättävät monet asiat
ennalleen. Näin tapahtui myös Suomen yrityssektorin muodonmuutoksessa.
Pysyvää muutoksen keskellä oli luonnollisesti Suomen maantietieteellinen asema
pohjoiseurooppalaisena pikkuvaltiona Ruotsin ja Venäjän välissä. Suomen
rakenteelliset kytkennät näihin maihin ovat yhä keskeisiä suomalaiselle
yritystoiminnalle. Monista muutoksista huolimatta Suomi on säilynyt edelleen
konsensuksen ja korporatismin maana. Valtiovalta ja työnantajien ja työntekijöiden