Lataa PDF - Sitra

4
suomalaisten hyödykkeiden kysyntä päämarkkina-alueilla heikkeni. Suomi syöksyi
lamaan ja pankkikriisiin. Vasta pitkäaikainen kriisi palautti pankit niiden
ydinliiketoimintaan ja karsi niiden teollisia valtapyrkimyksiä. Pankit olivat siis itse
osasyyllisiä pankkikriisiin, ja tätä kautta myös pankkikeskeisen järjestelmän
murtumiseen.
Nokialla puolestaan oli merkittävä rooli informaatioteknologiasektorin läpimurtoon
Suomessa. Nokian onnistunut muodonmuutos, sitä seurannut voimakas kasvu, kasvun
kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen sekä Nokian herättämä ulkomaisten
sijoittajien kiinnostus Suomea kohtaan olivat keskeisiä tekijöitä, jotka vauhdittivat
Suomen toipumista lamasta. Nokian ansiosta Suomeen syntyi lukuisa joukko uusia
IT-yrityksiä, sopimusvalmistajia ja alihankintayrityksiä, joiden ansiosta
informaatioteknologiasektori laajeni ja nousi muutamassa vuodessa johtavaan
asemaan Suomen taloudessa.
Paitsi taloudellisesti Nokia muutti Suomen yrityssektoria myös henkisesti.
Nokian taloudellinen menestys teki siitä esikuvan monille suomalaisille yrityksille.
Nokian esimerkki antoi suomalaisille johtajille rohkeutta tehdä suuriakin strategisia
siirtoja liiketoimintojen uudistamisessa ja kansainvälistymisessä.
1990-luvun alussa Nokian uuden johdon kiireellisin tavoite oli saada yritys pysymään
hengissä ja saada se toipumaan taloudellisesta kriisistä mahdollisimman vähin
vaurioin. Tähän se sai enemmän apua ulkomailta kuin kotimaasta. Uusien
ulkomaisten omistajien kirittämänä Nokia vahvistui, kasvoi ja kansainvälistyi.
Vuonna 1996 Nokian johto päätti pitää pääkonttorin Suomessa. Se hyödynsi
suomalaista insinööriosaamista ja korkeaa koulutustasoa ja alkoi aktiivisesti ottaa
kantaa Suomen institutionaalisten rakenteiden uudistamiseen. 1990-luvun lopulla
Nokia kasvoi omaan kokoluokkaansa Suomessa. Siitä tuli elintärkeä Suomen
taloudelle. Suomi alkoi sopeutua Nokiaan.
Muuttamalla itseään suomalaiset yritykset ovat muuttaneet suomalaista
liiketoimintajärjestelmää. Yritysten sisäinen muutos on puolestaan pitkälti
yritysjohdon ja omistajien yhteisvaikutusta. Vaikutuksen voima ja suunta riippuu
siitä, kuinka vahvasti yritysjohto altistaa kansainvälisille paineille ja kuinka
houkuttelevana sijoituskohteena sijoittajat näkevät kunkin yrityksen.