Lataa PDF - Sitra

Kuvio 2. Rakenteellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen pääoman yhteys 1990-luvun lopulla.
Rakenteellinen kilpailukyky: Schienstock & Hämäläinen, 2001
Sosiaalinen pääoma: Rice & Ling, 2002
Sosiaalisen pääoman indikaattorilla on siis, toisin kuin muilla arvoindikaattoreilla, suhteellisen vakaa
yhteys kilpailukykyyn, mikä viittaa siihen, että vaikutus kulkee sosiaalisesta pääomasta kilpailukykyyn
eikä päinvastoin. Vaikka analyysin kohteina olevien 16 maan kilpailukyky on vaihdellut
1990-luvulla, keskimääräistä todennäköisemmin kärkipäähän sijoittuvat maat (Pohjoismaat, Alankomaat,
USA ja Kanada) ovat sosiaaliselta pääomaltaan systemaattisesti vahvempia kuin vakiohäntäpään
(Etelä-Euroopan) maat. Arvojen (Hofsteden neljän ulottuvuuden ja Inglehartin postmaterialismin)
vaihtelevampi yhteys kilpailukykyyn puolestaan todistaa, etteivät kyseiset arvotyypit tule
kyseeseen etsittäessä kilpailukyvyn selittäjiä.
Rice ja Ling (2002) toteavat että sosiaalisen pääoman kahdesta komponentista luottamus on arvo ja
sosiaalinen kytkeytyneisyys (jäsenyys virallisissa ja epävirallisissa järjestöissä) taas käyttäytymistä.
Yhteiskunnissa, joissa ihmiset luottavat toisiinsa ja muodostavat tiiviitä, toisiinsa limittyviä sosiaalisten
organisaatioiden verkostoja, taloudellisen yhteistyön järjestäminen on helppoa ja toiminta tehokasta,
mikä selittää sen, miksi tällaiset yhteiskunnat ovat taloudellisesti pärjäävämpiä kuin yhteiskunnat,
joissa kansalaiset ovat epäluuloisia ja eristyneitä.
19