Lataa PDF - Sitra

Kulttuurin arvot ovat ilmeisesti monilta osiltaan varsin vakaita. Tämä pätee myös kulttuurin sosiaaliseen
pääomaan sen todistusaineiston perusteella, jota Tom Rice ja Jeffrey Ling (2002) ovat esittäneet.
Heidän mukaansa sosiaalinen pääoma säilyy suhteellisen pysyvänä pitkät ajat ja vaikuttaa sekä
talouteen että politiikkaan. Rice ja Ling havaitsivat, että kolmen tai useamman sukupolven ajan
USA:ssa asuneet siirtolaiset (norjalaissyntyiset, italialaissyntyiset jne.) olivat keskimääräiseltä sosiaaliselta
pääomaltaan varsin samanlaisia kuin nykynorjalaiset, -italialaiset jne. Toisin sanoen erot
näiden siirtolaisryhmien sosiaalisessa pääomassa olivat samansuuntaiset kuin erot heidän lähtömaittensa
nykyisessä sosiaalisessa pääomassa.
Rice ja Ling väittävät kiinnostavassa 11 maan tilastoihin perustuvassa analyysissaan, että maan sosiaalinen
pääoma vaikuttaa sekä demokratisoitumiseen että talouskasvuun. Jos sosiaalinen pääoma
on ajallisesti pysyvä talouskehitykseen vaikuttava tekijä, maan sosiaalisen pääoman pitäisi olla systemaattisessa
yhteydessä sen kilpailukykyyn. Selvitimme tätä oletusta tarkastelemalla Schienstockin
ja Hämäläisen (2001) rakenteellisen kilpailukyvyn mittojen yhteyttä sosiaaliseen pääomaan niissä
16 maassa, joista molemmat mitat olivat saatavissa (Suomi, Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja,
Irlanti, Italia, Japani, Kanada, Norja, Portugal, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja USA).
Sosiaalinen pääoma määriteltiin Ricea ja Lingiä (2002, 311) seuraten vuoden 1990 World Values
Surveystä. Vastaaja, joka sanoi, että ihmisiin voi luottaa, sai pistemäärän 2, vastaaja joka katsoi että
ihmisiin ei voi luottaa, sai pistemäärän 1. Vastaavasti ne, jotka kuuluivat ainakin yhteen yhdistykseen
(15 erityyppisestä) saivat pistemäärän 2 ja ne jotka eivät kuuluneet, pistemäärän 1. Nämä
muuttujat laskettiin yhteen, jolloin siis jokainen vastaaja sai pistemääräkseen 2, 3 tai 4. Kunkin
maan pistemäärä oli vastaajien pisteiden keskiarvo.
Analyysimme kohteina olleista 16 maasta korkeimmat sosiaalisen pääoman pisteet oli Ruotsilla
(3.49) ja matalimmat Espanjalla (2.54). Suomen pistemäärä oli 3.38.
Kun suhteutimme sosiaalisen pääoman ja kilpailukyvyn indeksit toisiinsa, 1990-luvun lopun kilpailukyvyn
indeksi korreloi sosiaalisen pääoman kanssa varsin vahvasti (r = .82, p < .001). Näin suuret
korrelaatiot ovat alan kirjallisuudessa melko harvinaisia. Sosiaalinen pääoma oli myös selvässä yhteydessä
1990-luvun alun ja puolivälin kilpailukykyyn (ks. taulukko 3). Kuviossa 2 on esitetty sosiaalisen
pääoman ja kilpailukyvyn yhteys.
18