Lataa PDF - Sitra

Tämä kamppailu nousee esiin erityisesti kysymyksenä matalapalkka-aloista ja
työttömyysturvasta. Työnantajat kritisoivat suomalaista palkkatasoa ja
työttömyysturvaa muista maista poikkeaviksi. Ay-liike puolestaan korostaa, että
työvoimakustannukset ovat kilpailijamaihin verrattuina kohtuullisia ja että
matalapalkka-alojen luomisesta ja työttömyysturvan heikentämisestä seuraisi
monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Johtopäätöksenä onkin, että: ”Halpaan työvoimaan
perustuva työmarkkinapolitiikka on ristiriidassa Suomessa valitun teollisen
kehityslinjan kanssa” (emt. 27) ja että ”Suomalainen palkkalinja ei voi perustua
palkkojen polkumyyntiin” (emt. 40).
Vuoden 2001 ohjelmassa kansainvälistyminen on tärkeä reunaehto kaikelle
toiminnalle:
”Globalisaatio on edennyt huimasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Kyseessä on ennen kaikkea maailmanlaajuisten pääomamarkkinoiden synty ja
markkinatalouden ulottuminen maapallon lähes jokaiseen kolkkaan.
Suomenkin talous, työpaikat, hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan rahoitus
ovat hyvin riippuvaisia kansainvälisestä kehityksestä. Johtavien suomalaisten
yritysten toiminta on täysin maailmanlaajuista, ja niiden omistus ja osakkeiden
arvo määräytyvät pitkälti maailman arvopaperimarkkinoilla” (emt. 13).
Globalisaatio ei kuitenkaan ole pelkästään ongelmallista, vaan ennemminkin asioiden
tila, jossa on hyviä ja huonoja puolia. Kapitalismin kritiikkiä järjestelmänä ei
ohjelmassa enää ole. Sen sijaan korostetaan positiivisessa hengessä, että globalisaatio
avaa tilaisuuksia myös ammattiyhdistysliikkeelle, joka voi levittäytyä
kansainvälisesti. Globalisaation ongelmana nähdään ennen muuta se, että
monikansallisten yritysten toimintaa on vaikea kontrolloida poliittisesti, kun valtiot
eivät ulotu rajojansa pidemmälle.
5.2 Kansallinen sopiminen kansainvälistyvässä maailmassa
SAK linjaa 1980-luvun päätavoitteeksi täystyöllisyyden. Tämä edellyttää ”ennen
muuta taloudellista kasvua tukevaa talouspolitiikkaa ja taloudellisen ohjauksen
tehostamista, teknologian hallittua käyttöönottoa, julkisen sektorin määrällistä ja
laadullista kehittämistä sekä suunnitelmallista työajan lyhentämistä” (emt. 4).
91