Lataa PDF - Sitra

Hofsteden muiden ulottuvuuksien voidaan olettaa olevan melko vakaita. Jos jokin arvotyyppi olisi
kilpailukyvyn kannalta olennainen, sen voitaisiin otaksua olevan systemaattisesti yhteydessä kilpailukykyindeksiin
tämän indeksin vaihtelusta riippumatta. A priori ei voiad sulkea mitään arvotyyppiä
pois laskuista. Maskuliinisuus viittaa kilpailuhenkisyyteen vastakohtana yhteistyöhakuisemmalle
feminiinisyydelle, jolloin individualistisilla maskuliinisilla kulttuureilla ja mailla saattaisi olla kilpailuetu
feminiinisempiin verrattuna. Suuri valtaetäisyys puolestaan voitaisiin tulkita organisaation
jäykkyyteen altistavaksi arvomaailman piirteeksi, jolla olisi siten ceteris paribus negatiivinen yhteys
rakenteelliseen kilpailukykyyn. Samalla tavoin epävarmuuden välttäminen on tulkittavissa muutosvastarintaan
liittyväksi kilpailukykyä heikentäväksi tekijäksi.
Laskimme ensin Hofsteden ulottuvuuksien ja Schienstockin ja Hämäläisen (2001) 1990-luvun lopun
kilpailukykyindeksin korrelaatiot niille 22 maalle, joille kyseinen indeksi on olemassa (ks. taulukko
3). Individualismin korrelaatio kilpailukyvyn kanssa oli .50, valtaetäisyyden -.45, maskuliinisuuden
-.11 ja epävarmuuden välttämisen -.63. Epävarmuuden välttämistä lukuun ottamatta muut
korrelaatiot olivat niin heikkoja, ettei laskemista kannattanut jatkaa. Epävarmuuden välttäminen ei
kuitenkaan ollut vakaassa yhteydessä kilpailukykyyn, sillä 1990-luvun puolivälissä sen korrelaatio
oli lähellä nollaa, -.08, samoin 1990-luvun alussa (.13).
Kungfutsen dynamiikasta oli käytettävissä pitkän tähtäyksen asennoitumispisteet vain 9:stä
Schienstockin ja Hämäläisen luettelon maasta (Alankomaat, Australia, Britannia, Japani, Kanada,
Ruotsi, Saksa, Uusi Seelanti, Yhdysvallat). Tässä joukossa ei kilpailukyvyn ja pitkän tähtäyksen
asennoitumisen välillä ollut mitään yhteyttä (r = -.27).
Myöskään Inglehartin suoriutumismotivaation indeksi ei ollut yhteydessä kilpailukykyyn 1990-
luvun lopulla niissä 15 maassa, joista se oli käytettävissä. Korrelaatio oli -.06. Osittain tämä johtui
siitä, että USA:n suoriutumismotivaatiopistemäärä on varsin matala, mikä liittynee siihen, että Inglehartin
heikon suoriutumismotivaation indikaattoriksi valitsema uskonto on keskeisemmässä asemassa
yhdysvaltalaisessa arvomaailmassa kuin eurooppalaisessa.
Kun tarkasteltiin eri maiden postmaterialismipisteiden (vuosilta 1981 ja 1990) ja kilpailukyvyn yhteyksiä,
ne osoittautuivat heikohkoiksi (ks. taulukko 3). Korrelaatiot vaihtelivat .16:sta .62.een.
Näissä laskuissa oli mukana 14 maata, joista oli olemassa kilpailukyky- ja postmaterialismitiedot.
Erityisesti 1990-luvun alun kilpailukykyindeksi oli heikossa yhteydessä postmaterialismiin, eikä
16