Lataa PDF - Sitra

Laman aikana syntynyt suurtyöttömyys johtaa siihen, että Lipposen ensimmäisen
hallituksen päätavoitteena on työllisyyden puolittaminen. Laman hoidon ohella
Lipposen hallituksissa korostuvat myös aktiiviset taloudelliset ohjauskeinot. Tästä
selkeä esimerkki on kannustavuuden korostaminen. Politiikan tavoitteena on yhä
selkeämmin taloudelliseen ihmiskuvaan nojaavien kannustavien ohjausjärjestelmien
rakentaminen.
Selkeä esimerkki taloudellisen ajattelun korostumisesta on kilpailukyvyn käsitteen
käyttö. 1980-luvun alussa kilpailukyky merkitsee ennen muuta hintakilpailukykyä,
mutta Ahon hallituksen myötä 1990-luvulla käsite leviää ja yleistyy niin, että Ahon ja
Lipposen hallitusohjelmissa puhutaan esimerkiksi verojärjestelmän, yritysten,
energiansaannin, maakunta- ja aluekeskusten ja merenkulun kilpailukyvystä.
Jäätteenmäen hallitus käyttää kilpailukyvyn käsitettä vielä edeltäjiänsä selvästi
enemmän. Kilpailukyky on keskeinen käsite ja toiminnan perusta, jonka kautta eri
politiikat lohkot perustelevat olemassaoloaan.
Lipposen ensimmäinen ja toinen hallitus ovat joissakin suhteissa lähellä Holkerin
ohjelmaa korostaessaan rakenteellisten muutosten tarvetta ja teknologian ja talouden
merkitystä. Ne tekevät sen kuitenkin vielä paljon voimakkaammin kuin Holkeri 1980-
luvulla. Kun esimerkiksi teknologia on Holkerin hallituksen ohjelmassa omassa
osiossaan teknologiapolitiikan alla, Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa
teknologiasta puhutaan useissa yhteyksissä niin, että teknologiausko näyttää olevan
yksi ohjelman keskeisistä periaatteista. Teknologioihin liittyy myös puhe
innovaatioista ja kansallisista innovaatiojärjestelmistä, joita pidetään kansallisina
menestystekijöinä. Jäätteenmäen hallitus jatkaa tätä samaa puhetta. Teknologioista
puhutaan Lipposen hallituksia enemmän ja monipuolisemmin, innovaatioista taas
vähemmän, mutta niiden tilalle nousee osaamisen käsite, joka on Jäätteenmäen
ohjelman runsaimmin viljeltyjä sanoja erilaisin johdannaisineen.
Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että 1990-luvun puolivälistä eteenpäin
hallituksissa korostuu aktiivisesti rakennettu taloudellis-tekninen ajattelu
huomattavasti selkeämmin kuin sitä edeltäneissä hallituksissa. Tässä ajattelussa on
mukana voimakas kansallinen ohjauspuhe. Puhe Suomesta ja kansallisesta ei
86