Lataa PDF - Sitra

Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa hyvinvoinnista puhutaan 5 otteeseen,
toisen hallituksen ohjelmassa 8 kertaa. Jäätteemäen hallituksen ohjelmassa
hyvinvointi sen sijaan on esillä 19 kertaa.
Samalla näyttää siltä, että hyvinvointi saa Jäätteenmäen ohjelmassa entisiä hallituksia
huomattavasti vahvemman aseman niin, että sitä ryhdytään käyttämään toiminnan
perusteluna eri yhteyksissä. Hyvinvointi nousee näin hieman samantyyppiseksi
käsitteeksi kuin kilpailukyky: molemmat esitetään niin erilaisten toimien perusteina
kuin tavoitteinakin.
Hyvinvoinnin käsitteessä on mielenkiintoista myös se, että Jäätteemäen hallituksen
ohjelmassa mainitaan hyvinvointivaltio, jota edelliset hallitukset ovat selvästi
karttaneet puhumalla sen sijaan hyvinvointiyhteiskunnasta tai ihmisten
hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista ei myöskään puhuta niinkään ihmisten
omatoimisuutena ja aloitteellisuutena kuten Lipposen hallituksessa, vaan se liitetään
yhteiskunnan rakenteisiin, työelämään ja hyvinvointipalveluihin.
4.7 Yhteenveto: Turvallisuudesta teknotalouteen
1980- ja 1990- lukujen hallitusohjelmissa voidaan nähdä selkeä suuntaus, jossa
kansallisesta turvallisuuspolitiikasta siirrytään kohti tietoon ja osaamiseen nojaavaa
taloudellista ohjelmaa. Kehityksen käännepisteenä on Harri Holkerin ”hallitun
rakennemuutoksen” ohjelma, jossa talouden rakennemuutos esitellään uutena
käsitteenä ja turvallisuuspolitiikka ja YYA-sopimus siirretään ensimmäisen kerran
tärkeysjärjestyksessä toiseksi.
Ahon hallitus palaa osin aikaan ennen Holkerin hallitusta nostamalla
turvallisuuspolitiikan taas hallitusohjelman alkuun. Ahon hallituksen aikana päälle
vyöryvä 1990-luvun lama merkitsee niin suuria taloudellisia vaikeuksia, että
talouspolitiikka on väistämättä keskeisessä roolissa sen vaatiessa välittömiä ja
rakenteisiin meneviä toimenpiteitä. Ahon hallitus käyttää myös entistä enemmän
joustavuuden käsitettä, jonka Holkerin hallitus on jo tuonut esille.
85