Lataa PDF - Sitra

kuinka suuri osa vastaajista kussakin maassa painottaa ”säästäväisyyttä” ja ”määrätietoisuutta” verrattuna
siihen osaan, joka painottaa ”tottelevaisuutta” ja ”uskonnollista uskoa”. Kaksi ensin mainittua
ominaisuutta epäilemättä kuvastavat taloudellisuuteen ja itsenäisyyteen pyrkimistä, ja tottelevaisuus
kuvastaa perinteisten sosiaalisten normien noudattamista, kuten Inglehart väittää, mutta voidaanko
samaa sanoa ”uskonnollisesta uskosta”? Joka tapauksessa Inglehart totesi, että tällainen suoriutumisarvoindeksi
vuosilta 1981 ja 1990 oli selvässä yhteydessä keskimääräiseen talouskasvuun
vuosina 1960-1989.
Inglehartin suoriutumismotivaation indeksillä mitattuna Suomi kuuluu tutkittujen 43 maan kärkiryhmään.
Suomi on seitsemäntenä Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Ruotsin, Saksan ja Itävallan jälkeen.
Tosin on huomattava, että suoriutumismotivaation ja talouskasvun yhteys syntyi Inglehartin
aineistossa lähinnä sen ansiosta, että korkeimman pistemäärän saaneissa kolmessa Aasian maassa
talouskasvu oli kuvattuna ajankohtana yli 5 prosentin luokkaa ja matalimmat suoriutumisarvopisteet
saaneissa Afrikan maissa se jäi noin 1 prosenttiin. Tarkasteltaessa Euroopan maita, Yhdysvaltoja ja
Kanadaa yhtenä ryhmänä, jonka keskimääräinen kasvu oli 2-4 %, suoriutumisarvoilla oli tuskin
minkäänlaista yhteyttä taloudelliseen edistymiseen (ks. Inglehart 1997, 223).
On kuitenkin merkillepantavaa, että Hofsteden suoriutumisarvojen mitta ja Kungfutsen dynamiikan
pitkän tähtäyksen asennoituminen ovat osittain päällekkäisiä – molemmissa esiintyy säästäväisyys
ja määrätietoisuus (sitkeys). On tietenkin järkeenkäypää, että tällaiset arvot ovat yhteydessä taloudelliseen
suoriutumiseen.
Rakenteellinen kilpailukyky, arvot ja sosiaalinen pääoma
Schienstock ja Hämäläinen (2001) ovat tarkastelleet 22 OECD-maan rakenteellisen kilpailukyvyn
vaihtelua 1980-luvulta 1990-luvun lopulle. He laskivat kullekin maalle kilpailukykyindeksin viitenä
ajankohtana. Selvitämme seuraavassa edellä kuvattujen arvotyyppien ja -ulottuvuuksien yhteyttä
kilpailukykyindekseihin korrelaatiolaskelmien avulla. Tarkastelun kohteena olevat 22 maata ovat
Hofsteden individualismi-ulottuvuuden kärkipäästä. Kun maat pannaan järjestykseen individualismin
vahvuuden mukaan, Suomi sijoittuu 16. sijalle, kun se Hofsteden 53 maan joukossa sijoittuu
17:nneksi. Sijoilla 19-22 olevat Japani, Turkki, Kreikka ja Portugali ovat Hofsteden luettelossa sijoilla
22.5, 28, 30 ja 34. Tässä varsin individualististen maiden joukossa voidaan siis tutkia muiden
arvotyyppien yhteyttä kilpailukykyyn.
15