Lataa PDF - Sitra

niidenkin politiikkalohkojen, jotka eivät perinteisesti ole määritelleet toimintaansa
kilpailukyvyn kautta, on nyt pyrittävä niin tekemään. Samalla kilpailukyvyn käyttö
politiikan eri lohkoilla kertoo myös taloudellisen käsitteistön vahvistuvasta asemasta
politiikassa. Eri alat hakevat itselleen painavuutta ja uskottavuutta esittämällä itsensä
taloudellisen kilpailukyvyn vahvistajina ja tekijöinä.
4.5 Teknologiaa, innovaatioita ja osaamista
Sorsan hallitus linjaa teknologiapolitiikkaa omassa osiossaan: ”Kansantalouden
suotuisan kehityksen sekä väestön elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi
edistetään uuden teknologian hallittua käyttöönottoa maassamme. Tavoitteena on
maamme kilpailukyvyn turvaamisen lisäksi työllisyyden parantaminen, työn
inhimillistäminen sekä tuotannon luonnonmukaistaminen ja omavarmistaminen.”
Teknologiaa käsitellään näin hallitusohjelmassa vain kerran oman otsikkonsa alla.
Holkerin rakennemuutoshallitus mainitsee teknologian kehittämiskeskuksen
teknologiaohjelmat ja sen teknologiaa käsittelevä jakso on selvästi pidempi kuin
edellisen hallituksen. Ahon hallituksessakin teknologia on omassa osiossaan ja
muuten siitä on maininta vain aluekehityksen kohdalla.
Lipposen hallituksessa teknologia nousee selvästi uudella tavalla esiin ja näkyy eri
osioihin upotettuina tavoitteina, jotka koskevat hallitusohjelman eri osioissa viestintä-,
oppimis-, rakennus- ja ympäristöteknologiaa ja niiden hyödyntämistä.
Lipposen toinen hallitus nostaa tietoyhteiskunnan näyttävästi esiin ja ilmoittaa, että
”Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja
keskeisin tuotannontekijä”. Suomen onkin hallituksen mukaan oltava
teknologiapolitiikassaan eturivin kansakunta. Hallitus panostaa erityisesti
sisällöntuotantoon, johon ”tietoyhteiskuntakehityksen painopiste on siirtymässä”. Se
lupaa käynnistää laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä
kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi
tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Hallituksen
mukaan Suomi haluaa olla ”edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän
77