Lataa PDF - Sitra

Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa kilpailukyky mainitaan vielä Lipposen toista
hallitusta useammin. Ohjelmassa todetaan, että:
”Suomi on monilla mittareilla hyvin kilpailukykyinen talous. Erityisesti
osaaminen on monilla osa-alueilla hyvää. Yksityisen sektorin taseet ovat
pääosin vahvoja. Myös julkisen talouden velkataso on kansainvälisesti
alhainen ja julkinen talous kokonaisuutena selvästi ylijäämäinen. Vaihtotaseen
ylijäämä on suuri ja Suomelle kertyy ulkomaisia nettosaatavia.”
Tämä luonnehdinta heijastelee kansainvälisten kilpailukykyvertailujen tuloksia, joissa
Suomi sijoittuu 2000-luvun alkuvuosina maailman kilpailukykyisimpien maiden
joukkoon. Samalla kilpailukyky asetetaan hallituksen talouspolitiikan tavoitteiden
keskiöön. Suomen on oltava kilpailukykyinen sekä hintakilpailukyvyltään ja
reaaliselta kilpailukyvyltään että infastruktuuriltaan ja verotukseltaan:
”On välttämätöntä, että Suomi pystyy tehokkaasti hyödyntämään avoimilla
markkinoilla avautuvia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää, että hyvä
hintakilpailukyky säilyy. Reaalisen kilpailukyvyn tulee edelleen parantua.
Osaamisperustaamme on vahvistettava. Tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa
on voimistettava ja työvoiman koulutustasoa on jatkuvasti kohotettava.
Suomen täytyy olla sekä infrastruktuuriltaan että verotuksellisesti
kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja niiden avaintoiminnoille.
Yhteiskunnassa tarvitaan myös vahvaa yrittäjyyttä, jotta avautuvat
mahdollisuudet pystytään käyttämään hyväksi.”
Hallitus toteaa edelleen, että hyvä työllisyyskehitys edellyttää tuloksellista yhteistyötä
hallituksen sekä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kesken hintakilpailukyvyn
turvaamisessa sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistamisessa. Samalla todetaan, että
”hyvät ja toimivat työelämän suhteet ovat Suomelle tärkeä kilpailutekijä”.
Edelleen hallitus ilmoittaa tavoitteekseen, että ”Suomen kilpailukyvystä huolehditaan
pitäen painopisteinä tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämistä, väestön
koulutustason kohottamista, vakaan talous- ja ansiokehityksen tukemista jatkamalla
tulopoliittista yhteistyötä sekä julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistä”.
Kilpailukyky toimii perusteluna myös veropolitiikassa: ”Yritysverotusta kevennetään
Suomen verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi”. Myös
74