Lataa PDF - Sitra

Myös valtionyhtiöiden kilpailukykyä luvataan parantaa ja energiapolitiikkaa katsotaan
kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta:
”Hallitus edistää hinnaltaan kilpailukykyisten vaihtoehtoisten energiamuotojen
tutkimusta ja käyttöä. Energian hinnoittelun ja verotuksen tulee tukea
ympäristötavoitteiden täyttymistä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.”
Kilpailukyky muistetaan rajoittavana tekijänä myös ympäristöpolitiikassa:
”Taloudellisen ohjauksen, ympäristöverojen ja -maksujen, käyttöä lisätään
kotimaisin toimin sekä kansainvälisellä yhteistyöllä, kansainvälinen
kilpailukyky huomioon ottaen.”
Myös maatalous nähdään kilpailukyvyn kautta:
”Hallituksen maatalouspolitiikan tavoitteena on Suomen maatalouden
kestävän kilpailukyvyn parantaminen yhteismarkkinoilla. Maataloutta
kannustetaan tuotannon arvonlisän kasvattamiseen ja markkinoiden
parempaan huomioon ottamiseen. Tällöin elintarviketaloudesta aiheutuva
valtiontalouden rasitus vähenee oleellisesti.”
Aluepolitiikassakin kilpailukyky toimii keskeisenä kriteerinä, kun ”hallitus tukee
vahvojen, kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisten kasvukeskusten luomista.”
Liikennepolitiikan tavoitteet ilmaistaan selkeästi: ”Liikenneverkot pidetään koko
maassa liikenteen tarvetta vastaavassa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevassa
kunnossa.”
Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa edellisten lisäksi myös tiede- ja
koulutuspolitiikka kytketään kilpailukyvyn tuottajaksi:
”Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on vahvasti riippuvainen osaamisesta,
kyvystä hyödyntää osaamista ja luoda uusia innovaatioita. Koko väestön
osaamistason nostaminen tukee Suomen kehittymistä sivistyskansana ja
Suomen kilpailukykyä.”
Samalla suomalaista tutkimusympäristö luvataan kehittää kansainvälisesti
kilpailukykyiseksi.
73