Lataa PDF - Sitra

semme sellaista ”mielen kollektiivista ohjelmointia”, joka on suhteellisen pysyvää sukupolvesta toiseen.
Individualismi ei kuitenkaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ole osoittautunut parhaaksi
talouskasvua ennustavaksi arvoulottuvuudeksi. Talouskasvu on päin vastoin ollut huomattavaa monissa
varsin kollektivistisissa maissa, mm. Etelä-Koreassa, Hongkongissa, Japanissa, Singaporessa
ja Taiwanilla, jotka tunnetaan nimellä Aasian ”viisi lohikäärmettä”. Sellaiseksi uudeksi, viidenneksi
arvoulottuvuudeksi, joka on selvästi yhteydessä taloudelliseen kehitykseen, Hofstede (1991, luku 7)
esittää Kungfutsen dynamiikkaa. Sen ääripäät ovat pitkän tähtäyksen vs. lyhyen tähtäyksen asennoituminen.
Pitkän tähtäyksen asennoitumiseen kuuluvat sitkeys ja sisu, säästäväisyys, häpeäntunne ja
suhteiden järjestäminen ja ylläpitäminen statuksen mukaan. Vastakohtana ovat mm. perinteiden
kunnioitus ja palvelusten vastavuoroisuus. Kaikki tämän ulottuvuuden arvot esiintyvät Kungfutsen
opetuksissa, pitkän tähtäyksen asennoitumiseen kuuluvat arvot ovat vain enemmän tulevaisuuteen
suuntautuneempia ja dynaamisempia, mistä nimitys Kungfutsen dynamiikka on johdettu.
Kungfutsen dynamiikan yhteyttä talouskasvuun selvitettiin tutkimuksessa, jossa oli mukana opiskelijoita
23 maasta (ei valitettavasti Suomesta). Vuosien 1965-1987 talouskasvu korreloi tässä otoksessa
pitkän tähtäyksen asennoitumispistemäärään .70 (Hofstede & Bond, 1988).
Max Weberin (1904-5) teesi protestanttisen etiikan ja taloudellisen kehityksen yhteydestä on edelleen
ajankohtainen. Nykymuodossaan se voidaan ymmärtää väittämäksi, jonka mukaan uskonnot,
jotka korostavat ihmisen suoraa mystistä yhteyttä jumalaan ja ihmisen tekojen kytkeytymistä vahvasti
hänen pelastukseensa, synnyttävät sopivissa oloissa taloudellista suoriutumista ja yrittämistä
painottavan arvojärjestelmän. Olennaista onkin suoriutumisarvojen ja -motivaation yhteys talouskasvuun.
McClellandin (1961) kuuluisa tutkimus alkeiskoulujen lukukirjoissa esiintyvistä suoriutumisteemoista
osoitti, että mitä enemmän suoriutumisaiheita jonkin maan koululaisilla oli lukukirjoissaan,
sitä todennäköisemmin kyseisen maan talous kasvoi muita ripeämmin sukupolven kuluttua.
Ronald Inglehartkin (1997, 218) julistautuu Weberin työn jatkajaksi kuvatessaan postmaterialismin
nousua tapahtumasarjaksi, jossa protestanttinen etiikka rapautuu suurta taloudellista turvallisuutta
kokeneissa maissa.
Inglehart on World Values Survey -tutkimuksessaan selvittänyt myös suoriutumisarvojen ja -
motivaation yhteyksiä talouskasvuun 43 maassa. Vastaajille on annettu joukko ominaisuuksia, joita
lapsille voidaan kotona opettaa. Inglehartin (1997, 220) suoriutumismotivaation indeksi mittaa sitä,
14