Lataa PDF - Sitra

”Kansainvälisen työnjaon kehittyminen, talouden yleismaailmallinen
rakennemuutos ja kansainvälistyminen muuttavat elämäntapamme perustaa.
Kansallisen kulttuurin ja identiteetin sekä taloutemme perustan vahvistaminen
edellyttävät kykyä vastata rakennemuutoksen haasteisiin ja tarttua sen tuomiin
mahdollisuuksiin. Suomalaisen tiedon ja osaamisen merkitys on ratkaisevaa.”
Seuraavassa Esko Ahon vuonna 1991 aloittavassa hallituksessa ulkopolitiikka on taas
ohjelman kärjessä ja suhteet Neuvostoliittoon sijoittuvat vielä esimerkiksi Euroopan
yhdentymisen edelle. Ahon hallituksen suurimmat ongelmat ja haasteet ovat kuitenkin
talouden puolella. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa uudelle hallitukselle oli selvinnyt,
että maan taloudellinen tilanne oli hyvin heikko ja hallituksen työskentelyssä talouden
ongelmat olivat merkittävällä sijalla. Talouspolitiikka näyttääkin olevan se alue, joka
vaatii nopeinta ja suurinta huomiota. Taantuva talous vaatii koko kansan yhteistä
ponnistelua: ”Työttömyyden jyrkkä kasvu voi pysähtyä vain kaikkien kansalaispiirien
yhteisvastuuseen perustuvalla talouspolitiikalla.”
Hallitus myös ilmoittaa ”välittömistä” toimista, joilla pyritään puuttumaan laman
syihin: ”Hallitus toteuttaa laman voittamiseksi välittömiä kilpailukykyä parantavia
toimia ja julkisen talouden säästötoimia sekä pyrkii talouden rakenteellisten
vinoutumien korjaamiseen.” Hallitus asettuu markkinatalouden taakse, mutta toisaalta
ilmoittaa, että ”tehostuvan markkinatalouden vastapainoksi tarvitaan toimia ihmisten
perusturvallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.” 1990-luvun
hallitusohjelmissa näkyykin selkeästi tasapainoilu markkinatalouden tehostamisen ja
rakenteellisten muutosten sekä toisaalta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä.
Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus aloittaa vuonna 1995 otsikolla ”Työllisyyden ja
yhteisvastuun hallitus”. Hallitus ilmoitti tavoitteikseen, että ”työllisyys parantuu
olennaisesti talouden vahvan kasvun ja vakaan rahan arvon perustalta; julkisen velan
kansantuoteosuus kääntyy laskuun ja kansalaisia omiin ponnisteluihin ja yrittämiseen
kannustava hyvinvointi turvataan myös ansiotulojen verotusta keventämällä. Tämän
lisäksi korostettiin sukupuolten välistä ja sosiaalista tasa-arvoa, koulutuksen ja
tutkimuksen merkitystä sekä tulevaisuuden ennakointia, alueellista kehitystä, kestävää
kehitystä ja Euroopan unionin jäsenyyttä. Tavoitteena oli suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen: ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
62