Lataa PDF - Sitra

liittyviä vaatimuksia, joka johtaa yrityksissä voimakkaisiin rakennemuutoksiin.
Lamavuodet innostavat yrityksiä myös politiikkaan: julkista sektoria kritisoidaan
voimakkaasti ja veroja halutaan keventää.
Kansallisen yhteisön sijaan yritykset panostavat ensin 1980-luvulta lähtien
asiakkuuteen ja toivovat voivansa rakentaa pitkiä ja pysyviä asiakassuhteita. Samalla
myös henkilöstöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kun vielä 1980-luvulla
henkilöstöä tarkastellaan työmarkkinasuhteiden ja -sopimusten kautta, 1990-luvulla
tulopolitiikan tilalle astuu psykologisoiva me-puhe, joka kiinnittää huomion
yksilöiden motivoimiseen ja persoonan valmennukseen. Samalla puheessa
häivytetään ero omistajien, työntekijöiden ja yritysjohdon välillä. Yrityksille
määritelleen yhteiset arvot ja samalla käynnistetään ohjelmia, joiden avulla pyritään
siihen, että työntekijät sisäistäisivät nämä arvot aktiivisesti. Tämä muutos liittyy myös
kansainvälistymiseen ja fuusioihin. Useasta yrityksestä koostuvat kansainväliset
yritykset pyrkivät voimaperäisesti luomaan henkilöstölle yhteistä toimintakulttuuria
ja identiteettiä.
Osakkeenomistajat nousevat esiin tärkeänä ryhmänä 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Monet yritykset vakuuttavat osinkopolitiikkansa kestävyyttä ja korostavat
kansainvälisten sijoittajien tärkeyttä.
Lopuksi on ehkä syytä pohtia, mistä vuosikertomusten katsauksissa ei puhuta.
Silmiinpistävää on, että johdon optiojärjestelyistä ei juuri mainita. Myöskään selkeitä
näkemyksiä voitonjaosta ei yleensä esitellä ja maininnat henkilöstörahastoista jäävät
ylimalkaisiksi.
4 HALLITUSOHJELMIEN STRATEGISEN PUHEEN
MUUTOKSIA
Toisena tarkasteltavana aineistona ovat Suomen hallitusten hallitusohjelmat vuosilta
1979-2003 ja niissä esiintyvä strateginen puhe. Hallitusohjelmaa voidaan pitää
politiikassa keskeisenä strategisena dokumenttina, jonka avulla maan hallitus pyrkii
60