Lataa PDF - Sitra

eri mieltä johtajan kanssa, kuinka autokraattiseksi tai paternalistiseksi he kokevat johtajansa ja
kuinka moni pitää autokraattista tai paternalistista johtamistyyliä parhaana.
Valtaetäisyys-ulottuvuudella Suomi (sijalla 46) on yhdessä muiden Pohjoismaiden sekä saksan- ja
englanninkielisen Euroopan kanssa pienimmän valtaetäisyyden maita. Maskuliinisuusulottuvuudella
ovat Suomen seurana perää pitämässä muut Pohjoismaat ja Alankomaat. Maskuliinisuus-ulottuvuuden
kärkimaita puolestaan ovat Japani, Itävalta, Venezuela, Italia ja Sveitsi.
Maskuliinisissa maissa tärkeitä työn tavoitteita ovat hyvät ansiot, arvostuksen saaminen, eteneminen
ja haasteet, vähemmän tärkeitä taas hyvät suhteet esimieheen, yhteistyön sujuminen ja työsuhteen
turvallisuus, joiden tärkeys on leimallista feminiinisille maille. Schwartzin arvomallin käsittein
kyseessä on vastakohta suoriutumis- ja valta-arvot vs. hyväntahtoisuus- ja yhdenmukaisuus- (osin
turvallisuus-) arvot.
Epävarmuuden välttämisen Hofstede määrittelee uhkaavuudeksi, jota epävarmat tai tuntemattomat
tilanteet herättävät kulttuurin jäsenissä. IBM-tutkimuksessa hän mittasi sitä kolmella osiolla: (1)
kuinka usein vastaaja tuntee itsensä hermostuneeksi tai jännittyneeksi työssä; (2) missä määrin vastaaja
hyväksyy väittämän, että yhtiön sääntöjä ei saa rikkoa silloinkaan, kun ajattelee, että tämä olisi
yhtiön edun mukaista ja 3) kuinka suuri osa vastaajista aikoo olla yhtiön palveluksessa eläkeikään
saakka tai ainakin yli viisi vuotta.
Epävarmuuden välttämisen suhteen Suomi poikkeaa jossain määrin muista pohjoismaista, jotka sijoittuvat
tällä ulottuvuudella erittäin alas yhdessä anglosaksisen maailman maiden kanssa. Suomi on
jaetulla sijalla 31, lähellä Saksaa (29.), Itävaltaa (24.) ja Alankomaita (35.).
Hofsteden havaintojen mukaan arvoulottuvuudet eivät lyhyellä 4 vuoden aikavälillä tarkasteltuina
muuttuneet lisääntynyttä individualismia lukuun ottamatta (Hofstede 1980 luku 8; Smith & Bond
1998, 314 ). Jos individualismi tulkitaan postmaterialismia lähellä olevaksi arvotyypiksi, tämä sopii
yhteen äsken esitettyjen muutosta koskevien havaintojen kanssa, samoin se, että maan individualismi
korreloi sen taloudellisen vaurauden (bkt/hlö) kanssa .82 (Hofstede 1980).
Individualismi onkin ainoa Hofsteden neljästä arvoulottuvuudesta, jonka on todettu olevan yhteydessä
talouskasvuun. Muut ulottuvuudet näyttävät edustavan Hofsteden arvomääritelmää käyttääk-
13