Lataa PDF - Sitra

edellytys. Tämän takia tavoitteemme on tulla pankkialan parhaaksi
työnantajaksi.”
StoraEnson vuoden 2002 kertomuksessa julistetaan: ”Tärkein voimavaramme
menestykseen on henkilöstö”. Samalla yhtiö aikoo arvioida ”miten hyödyntää
henkilöstömme moninaisuutta”, sillä ”yksi piilevistä voimavaroista onkin
monikulttuurinen henkilöstömme”.
3.8 Yhteenveto: Kruununjalokivistä globaaleiksi
segmenttijohtajiksi
Kun yritysten strategisen puheen muutoksia katsotaan kokonaisuutena, pääasiallinen
muutos liittyy kansainvälistymiseen. Yritykset irtoavat kansallisesta mittakaavasta ja
muuttuvat entistä enemmän isänmaattomiksi suuryrityksiksi, jotka eivät enää tunnusta
kansallisia velvoitteita tai rajoituksia. Kansainvälistymisessä yritykset pyrkivät ensin
eurooppalaisille markkinoilla ja muuttuvat vähitellen globaaleiksi ainakin
tärkeimpien tuotteidensa osalta. Monen yrityksen tavoitteena on merkittävä
markkinaosuus omalla ydinosaamisalueella.
Poikkeuksen muodostavat aineettomia palveluja tuottavat yritykset, pankit,
vakuutuslaitokset ja media-ala. Niiden toiminnan mittakaava säilyy kansallisena tai
pohjoismaisena.
Tutkimus- ja kehitystyö on 1980-luvun tärkein uutuus, jota korostetaan erityisesti
teollisuus- ja tietotekniikka-aloilla. Yritykset satsaavat omaan tutkimus- ja
kehitystoimintaan. Samalla alkaa puhe tietoyhteiskunnasta ja visiointi tietoteknisestä
vallankumouksesta. Tämä vallankumous etenee vähitellen ennen muuta teletekniikan,
puhelinten ja digitaalisen tekniikan myötä. 1990-luvulla syntyy visiointia tiedon
uusista valtateistä, mutta buumin taittuessa 2000-luvun alussa visiot laskeutuvat maan
päälle ja ansaintalogiikan peräänkuuluttaminen korvaa teknoutopismin.
1990-luvun alun lama on Suomessa tärkeä taitekohta, joka näkyy voimakkaasti
yritysten retoriikassa. Varsinaiset lamavuodet kestävät vain vuodesta 1991 vuoteen
1993, mutta laman aikana syntyy paljon muutokseen, tehostamiseen ja keskittymiseen
59