Lataa PDF - Sitra

perusteita. Yhä yleisemmiksi ovat tulleet vaatimukset, joiden mukaan
yksilöiden täytyy ottaa nykyistä suurempi vastuu itsestään. Tulevaisuudessa
yhteiskunta kykeneekin tarjoamaan vain perusturvan, joka yksityiset
kansalaiset voivat parantaa mm. vapaaehtoisin vakuutuksin”.
Edelleen vuonna 1993 Sampo vaatii selkeästi verotuksen keventämistä:
”Epävarmuus nousun kestävyydestä johtuu Suomen ylikorkeasta
tuloveroasteesta. Tuloverotuksen edes jonkinasteinen kohtuullistaminen
vahvistaisi selkeästi kotimarkkinoiden orastavaa nousua.”
Seuraavina vuosina 1994 ja 1995 vuonna yhtiö julistaa, että ”julkinen menotalous on
vähitellen pakko sopeuttaa menotasolle, joka on mahdollista kattaa veroilla ja
maksuilla” ja että valtion budjetti on pitkällä aikavälillä kestämätön. Se onkin sitä
mieltä, että ”mitä pidemmälle rakenteellisen menotalouden uudistuksia siirretään sitä
vaikeammaksi eteen tuleva julkisen talouden rakennemuutos muodostuu”.
Samaan aikaan yhtiön oma nousu kuitenkin käynnistyy. Vuonna 1995 Sammon
liikevoitto lähes kaksinkertaistuu, samaten vuonna 1996. Vuonna 1996
uudistusvaatimuksilla onkin uusi pohja. Kun lamavuosina julkisen talouden
leikkauksia vaadittiin huonojen aikojen vuoksi, vuonna 1996 Sampo on sitä mieltä,
että julkisen talouden rakenteiden korjaus pitäisi tehdä hyvien aikojen vuoksi:
”kipeidenkin uudistusten tekeminen olisi helpompaa hyvän kasvun kuin taantuman
olosuhteissa”.
3.7 Henkilöstö heistä meiksi
Myös henkilöstön puhuttelu muuttuu yrityksissä 1980- ja 1990-luvuilla. Kun 1980-
luvulla henkilöstöä yleensä lähinnä kiitetään yhdessä lauseessa vuosikertomuksissa,
1980-luvun lopulta lähtien sitä aletaan puhutella eri tavoin.
Hyvä esimerkki on muuttunut puhetapa Sampossa. Vuonna 1981 pohditaan
vakuutusalan työrauhaa ja konttoritoimihenkilöiden lakkoa. Samaan aikaan mainitaan
1980-luvun uutuus: tulosjohtaminen ja siihen liittyvä johtamiskoulutus. Näkökulma
54