Lataa PDF - Sitra

Yritykset yhteiskuntapolitiikassa
Lamavuodet tuovat yritysten vuosikertomuksiin myös poliittista puhetta, jossa
puututaan suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja esitetään sitä koskevia
vaatimuksia, ennen muuta verotuksen keventämistä ja julkisen sektorin karsimista.
Metsäteollisuus esittää voimakkaita vaatimuksia ennen muuta devalvaatiosta 1990-
luvun alussa. Kymmenen pääjohtaja Casimir Ehrnrooth pitää vuoden 1990
kertomuksessa Suomen finanssi- ja rahapolitiikkaa epäonnistuneena. Sen seurauksena
Suomen teollisuuden kilpailukyky ja kannattavuus ovat ratkaisevasti heikentyneet.
Ehrnroothin kritiikin taustalla on vuosiin 1990 ja 1991 sijoittunut poliittinen
kamppailu devalvaatiosta, joissa hän itse toimi aktiivisesti devalvaation puolesta.
Vuonna 1991 hän tervehtii osittaisella tyydytyksellä tehtyjä poliittisia ratkaisuja:
”Vuoden lopulla syntyi päätöksiä, jotka alkoivat vaikuttaa tilanteeseen
oikeansuuntaisesti joskaan ei kaikilta osin riittävästi. Metsäteollisuuden
näkökulmasta keskeisimpiä olivat Suomen markan devalvointi ja maltillinen
työmarkkinaratkaisu”.
Yritykset eivät tyydy ainoastaan vaatimaan devalvaatiota ja maltillista tulopolitiikkaa.
Osa yrityksistä esittää hyvinkin laajoja poliittisia uudistuksia. Esimerkiksi Sanoma
Osakeyhtiö esittää vuodesta 1993 lähtien voimakkaita vaatimuksia, jotka koskevat
verotusta ja työvoimakustannuksia:
”Jo nyt voidaan ennustaa, että mikäli eläketurva halutaan säilyttää
nykytasollaan, työnantajilta on perittävä lisää 3%-yksikköä ja palkansaajilta 3
%-yksikköä TEL-maksua vuoden 1995 alusta lähtien. Yhtälö merkitsee sitä,
että työvoimakustannukset kasvavat ja verotus kiristyy – työttömyyden hoito
vaikeutuu edelleen. Tämä kehityskulku on ehdottomasti pysäytettävä
alentamalla verotusta ja välillisiä työvoimakustannuksia. Samalla on
hyväksyttävä se, että valtion budjetin kautta tulevia etuuksia karsitaan
vastaavasti.”
Yhtiö jatkaa, että toinen suuri elpymisen uhka ja este on laajamittainen
velkaantuminen. Tästä syystä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä siihen, että yksilöiden,
yritysten, kuntien ja valtion velkaantuminen pysähtyy ja mieluummin alenee. Yhtiö
toteaakin, että: ”Tämän johtopäätöksen ovat jo selvästi tehneet yksilöt ja yrittäjät,
mutta julkinen sektori ei”.
52