Lataa PDF - Sitra

suomalaista arvoja, joissa suhtaudutaan ennakkoluuloisesti uuden luomiseen ja
kilpailuun.”
Taantumuksellisuus ja ennakkoluuloisuus liitetään suomalaisuuteen, joka merkitsee
uuden luomisen estettä. Myös viestintäpolitiikassa Sanoma-WSOY sanoutuu irti
kansallisesta kehyksestä. Vielä vuonna 1990 Sanoma toteaa, että ”väärin ei olisi
sekään, että Suomessa viestintä, ja miksei muukin teollisuus, saisi valtiovallan taholta
hieman kilpailullista etua muihin maihin verrattuna.” Vuonna 1999 yhtiöllä on jo
kuitenkin toisenlaisia näkemyksiä:
”Viestintä muuttuu maailmanlaajuiseksi ja maakohtaisia erityissäännöksiä on
yhä hankalampi pitää yllä. On vaikeaa nähdä, että sähköisen viestinnän
tulevaisuudessa teletoiminnasta maksettaisiin toimilupamaksua, kun sitä ei
tehdä satelliitti-, internet-, matkapuhelin- eikä WAP-toiminnastakaan”.
Yhtiön linja on selvästi muuttunut, sillä vuoden 1986 kertomuksessa yhtiö toteaa, että
on vaikeaa nähdä vapaata kilpailua eetterissä, koska toimiluvan antaminen antaa aina
luonnollisen monopolin ja lisäksi ”YLE:llä on oikeus koota katselulupamaksua ja
periä huomattavaa vuokraa MTV:ltä”.
Kun Sanoma Oy vielä 1980-luvulla hyväksyy kansallisen yleisradiotoiminnan
erityisaseman ja myös julkisen palvelun toimilupamaksun, vuonna 1999 se haluaa
irrottautua kansallisesta viestintäpolitiikasta. Sanoma-WSOY näyttää näin pyrkivän
irti kansallisen viestintäpolitiikan erityispiirteistä eikä enää pidä kansallisen julkisen
palvelun rahoitusta ainakaan yhtä tärkeänä kuin ennen. Yhtiöllä on tähän myös
konkreettiset syynsä. Kuten se toteaa, vuonna 1999 yhtiön oma televisiokanava
Nelonen maksoi toimilupamaksua yli 40 miljoonaa markkaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että yritykset irtoavat kansallisesta kehyksestä. 1990-
luvun lopulla ei enää pohdita Suomen suhdanteita tai talouspolitiikkaa, joita vielä
1980-luvun alussa ja 1990-luvun laman aikana mietitään. Sen sijaan painotus siirtyy
omiin tuotteisiin ja erityisesti niihin liittyviin palvelu- ja huoltoketjuihin.
51