Lataa PDF - Sitra

Taloudellinen vauraus on yhteydessä postmaterialistiseen arvomaailmaan. Bruttokansantuote henkeä
kohti korreloi postmaterialististen arvojen kannatuksen kanssa .68 noin neljänkymmenen maan
otoksessa 1990-luvun alussa (Inglehart 1997, 150-151). Jos postmaterialismi siis reagoi taloussuhdanteiden
muutokseen, ei ole syytä olettaa, että postmaterialistiset arvot johtaisivat talouskasvuun.
Olemassa oleva todistusaineisto viittaa pikemminkin siihen, että talouskasvu johtaa postmaterialistiseen
arvomaailmaan ja postmaterialismi on negatiivisessa yhteydessä kasvuun vauraissa maissa
(Inglehart 1997, 223).
Hofstede (1980; 1991) on esittänyt arvotypologian, jota on käytetty laajalti kulttuurienvälisessä vertailevassa
psykologiassa (esim. Smith & Bond 1998). Typologia perustuu monipuolisiin asennetutkimuksiin,
joita tehtiin IBM:n työntekijöille 1960- ja 1970-luvuilla neljässäkymmenessä eri maassa.
Näistä yli 40 000 henkilön otokseen perustuvista testeistä ja kyselyistä tiivistettiin neljä pääulottuvuutta,
joilla työhön liittyviä arvoja ja arvomaailmaa yleensäkin voidaan kuvata. Hofsteden pääulottuvuudet
ovat 1) individualismi-kollektivismi, 2) valtaetäisyys, 3) maskuliinisuus-feminiinisyys ja
4) epävarmuuden välttäminen.
Individualistisille yhteiskunnille on Hofsteden mukaan ominaista se, että yksilöiden väliset siteet
ovat löyhät ja kukin yksilö pitää ensisijaisesti huolta itsestään ja perheestään. Kollektivistisissa yhteiskunnissa
yksilöt kuuluvat syntymästään saakka kiinteisiin ryhmiin, jotka koko elämän ajan suojelevat
heitä vastineeksi uskollisuudesta ryhmää kohtaan. Individualistissa maissa työltä odotetaan
vapautta, omaa henkilökohtaista aikaa ja haasteita, jotka kollektivistissa maissa ovat vähemmän tärkeitä.
Kollektivistissa maissa taas työn fyysiset olosuhteet, uusien taitojen oppimismahdollisuudet ja
kykyjen käyttö ovat tärkeällä sijalla.
Hofsteden individualismi-ulottuvuudella maailman kärjessä ovat englanninkieliset maat, USA,
Australia, Iso Britannia ja Kanada. Suomi kuuluu teollisuusmaiden keskiryhmään sijalla 17, hieman
muita pohjoismaita vähemmän individualistisena. Suomea lähellä ovat Sveitsi (sijalla 14), Saksa
(15.) ja Itävalta (18.).
Valtaetäisyys viittaa siihen emotionaaliseen etäisyyteen, joka erottaa alaiset esimiehistään tai -
naisistaan. Maissa, joissa valtaetäisyys on suuri, valtaeroja pidetään luonnollisina. Hofsteden valtaetäisyysindikaattori
koostui kolmesta kysymyksestä: kuinka usein alaisten ajatellaan pelkäävän olla
12