Lataa PDF - Sitra

vastaan uudessa toimitalossa. Se symboloi sitä muutosta, jota ensi vuosituhannella
tarvitaan ja johon yhtiömme on valmis”.
3.6 Irtiottoja isänmaasta
1980-luvulla yritysten puheessa näkyy pyrkimys kansainvälisyyteen myös siten, että
ne näkevät Suomen valtion toiminnan usein ongelmallisena ja alkavat esittää
poliittisia vaatimuksia kansallisvaltiolle. Selkeintä tämä on pankkipuolella, jossa
Kansallis-Osake-Pankin retorinen muutos on selkeä. Vuonna 1981 pankki pohtii
kotimaan markkinoille tulevien ulkomaisten pankkien yhteiskunnallista roolia:
”Toistaiseksi on epäselvää, millä määrin ulkomaiset pankit joutuvat
osallistumaan kotimaisille pankeille sälytettyihin yhteiskunnallisiin
velvoitteisiin”.
KOP alkaa nähdä rahapolitiikan kansallisen sääntelyn kielteisenä. Esimerkiksi
jäykkää korkojärjestelmää kritisoidaan vuonna 1981 jäykäksi, koska ”pitkä
säännöstely on jähmettänyt koron alhaiseksi”.
Vuonna 1982 kritisoidaan Suomen Pankin kansallista rahapolitiikkaa, jossa ”eräitä
pankkiryhmiä tuetaan toisten kustannuksella” ja toivotaan muutoksia, ”jotta aikansa
eläneet puitteet ja säädökset eivät estäisi pankkitoiminnan kehittämistä”. Samalla
KOP esittää suoria uudistusvaatimuksia Suomen rahoitusmarkkinoiden
uudistamiseksi kansainvälisen kehityksen suuntaan: ”Rahoitusmarkkinoiden
säännöstelyn riisuminen, valuuttasäännöstelyn vähentäminen ja siirtyminen
positiiviseen reaalikorkoon antaisivat mahdollisuuden pankkitoiminnan todelliseen
kohentamiseen”.
Suomen Pankki alkaakin vähitellen purkaa rahamarkkinoiden kansallista sääntelyä ja
tätä KOP tervehtii tyydytyksellä jo vuonna 1984. Kun Suomen Pankki vuonna 1986
puolustaa markan arvoa nostamalla sitä reippaasti, KOP kritisoi rahapolitiikkaa
jälleen voimakkaasti siitä, että Suomen markan ulkoisen arvon puolustamisen
kustannukset tulivat valtaosaltaan pankkien kannettavaksi.
49