Lataa PDF - Sitra

Sitä helpottaa siirtyminen uuteen toimintaorganisaatioon tämän vuoden
lopussa.”
Vuonna 1992 pankki ilmoittaa, että ”tiivistetyllä johtamisella ja kevennetyllä
organisaatiolla pyrimme tekemään oikeita asioita entistä tehokkaammin” samalla kun
”koko suomalainen elinkeinoelämä käy läpi suurta rakennemuutosta”.
Vuonna 1994 kuvaillaan kuinka ”suomalaisessa pankkijärjestelmässä on edelleen
ylikapasiteettia ja sen myötä ylimääräisiä kustannuksia”. Tähän haasteeseen vastaavat
suunnitelmat Kansallispankin ja Unitaksen yhdistämisestä, jonka tuoma
kustannussäästö arvioidaan 1500 miljoonaksi markaksi vuodessa.
Pankkialalla sama tehostamispuhe jatkuu 1990-luvun lopulla. 1998
MeritaNordbanken ilmoittaa että ”jatkamme pankkialaan kuulumattoman toiminnan
karsimista ja keskitymme olennaiseen”. Otsikon ”Jatkuvaa tehostamista” alla pankki
toteaa, että kustannussäästöjä on edelleen etsittävä. Konserni ei pysty täyttämään
korkeita kannattavuusvaatimuksia ilman entistä suurempaa tehokkuutta ja
tuottavuutta.
Myös Sampo toteaa, että 1990-luvun alku on rakennemuutoksen aikaa ja 1990
kertomuksessa ilmoitetaan, että ”kaikki realistiset keinot tehokkuuden ja tuottavuuden
lisäämiseksi on käytettävä hyväksi”. Vuonna 1992 tavoitteena on ”lisätä
kustannustehokkuuttamme laman vuoksi ja vuonna 1995 todetaan, että edellisenä
vuonna ”konsernin sisällä kehitimme rakenteita parantaaksemme tehokkuutta”.
Metsäteollisuuden puolella Kymmene-konsernissa ilmoitetaan vuonna 1991, että
kustannusten leikkaus- ja tehokkuuden lisäysohjelmat jatkuvat ja että ”yhteistyössä
henkilöstön kanssa asetetut tavoitteet merkitsevät toteutuessaan huomattavaa tuloksen
parantamista”.
Myös Ensossa vuonna 1990 ”korostuvat toimenpiteet, joihin yhtiön yksiköt ovat
ryhtyneet kustannusten karsimiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi”. Vuonna
1991 edetään ”karsimalla kustannuksia kaikissa yksiköissä sekä supistamalla
tuotantoa”, ja ”kaikkia kustannuseriä karsitaan tehostetun ohjelman puitteissa”.
46